Untitled Document

 

 

 

Untitled Document

 


kuvat/5900efbfa8b31.jpg
Kuin taloa rakentaisi.....



Olen tullut vuosien varrella siihen tulokseen, että se on tuo kanakoiran hankkiminen ja kouluttaminen kuin asunnonhankinta tai talonrakennusprojekti;
Kun aletaan ajatella asiaa ihan siitä hetkestä kun on päätetty talo
rakentaa, kuka se perheessä päättääkään siitä, minkä mallinen ja
värinen talosta tulee, tai paljonko se saa maksaa? Saahan se mies ehkä jotain teknisiä yksityiskohtia itse miettiä… ehkä.. tai päättää ainakin autotallin koon, ehkä.. Eihän se nyt niin tärkeää ole miten se talo toimii, kunhan se on kivan näköinen ja tietysti se, että se tietyn värinen!! Näinhän se homma etenee ainakin ensimmäistä kanakoiran pentua hankkiessakin…

Aktiivisimmat asunnonhankkijat ryntäävät jo projekti alkuvaiheessa täynnä
intoa syventämään itseään Rakentaja - ja sisustusmessuille. Kaksi kolme
päivää noissa tapahtumissa aikaa vietettyään, he ovatkin sitten jo liki
täysiä ammattilaisia rakentajina, tai ainakin neuvojina. Näinhän se homma
etenee kanakoiran pentua hankkiessakin..

Kuvainnollisesti tätä messuilla käyntiä voitaneen verrata edellisessä
esimerkissä talonrakennusta harkitsevaa rinta rinnan kanakoiranpennun
hankkijaan (tai siis tämän vaimoon), joka on ennen rodun valintaa käynyt
katsomassa 7 ryhmän rotukirjon (T)essukeskuksen (K)oittaja -näyttelyssä.
Pahimmassa tapauksessa hän ottaa mukaan koko perheen, puolison lisäksi myös
mahdolliset olemassa olevat lapset. Siellä eduksi asiaan tutustumassa
olevan "hallituksen" mielestä on ehdottomasti sitten se rotu, joka on söpö
tai komea (rippuu toki vähän persoonan omasta identiteetistä), jota
juoksuttaa keskiverroin ehkä hieman tai enemmän ruumiinrakenteeltaan
pyylevät (riippuu toki persoonan omasta painosta) naisihmiset jakkupuvut
päällä, asettelevat koirat patsasmaisiin asentoihin. Tärkeää on että
juuri ne koirat saavat paljon ruusukkeita. Ja erittäin tärkeää on että taas
otetaan näistä jutuista paljon poseerauskuvia facebookkiin ja instagramiin,
johon pääsee seuraajaksi kutsulla pienen jutustelutuokion jälkeen..

Innokkaammat päätöksestä omasta mielestään vastuussa olevat vielä
raahaavat tämän Koittaja näyttelykäynnin jälkeen miehensä vaikkapa (J)ärkölän helmikuiseen fasaanikokeeseen katsomaan METSÄSTYSKOIRIA tositoimissa! Siellä nainen kuuntelee mielellään uusien koulutussuuntauksien tuomia tuulahduksia taustajoukoissa henkilöiltä, jotka suurin osa ovat tietenkin aiemmin kanakoiran hankkineiden vaimoja tai vaimokkeita. Pennunhankintaan paneutunut koetta seuraamaan tullut hankkija innostuu niistä perä(joukko)asiantuntijoiden jutuista perusteellisesti muistamatta edes seurata mitä kyseisten asiantuntijoiden koirat siellä itse kokeessa vuorollaan miehen ohjaajana touhuavat. Mutta jos kaiken keskellä huomaa, että joku koiras saa seisonnan tai nk. riistatyön, se ei jää huomaamatta, koska taustajoukoissa jessitellään ja lyödään yläfemmaa kiljahdusten kera!
Ja tietenkin kaikki tämä (siis ne nk. onnistumiset) päivitetään nopeasti
reaalina facebookkiin, ellei julkisena tietona niin ainakin jossain omassa
aiheeseen liittyvässä ryhmässä.

Päivään mahtuu pennunhankkijoille peräjoukolta runsaasti vinkkejä
metsästyskoirien koulutuspaikoista ja aktiviteetista siinä määrin, että
mainittakoon niistä vain muutamia:

*Maauimala Klaukkalassa (ei niin kiva sateella, kun ei ole katettu mutta
menettelee hyvinä kesäpäivinä).

*Mustien ja Murren Sisäuimahalli Hakunilassa (Koirakoulu Kehutun Ponnista
Pintaan kurssit on tosi suosittuja ja ihania ja parasta ihkua on se, että
ihan kaikki koulutus perustuu Premarckin periaatteeseen!). Koirakoulun
Kehutun vetäjällä ei ole itsellä kanakoiraa mutta hän on laillistettu
eläintenkouluttaja ja kouluttaa tällä hetkellä Bordercollietaan samoilla
menetelmillä tosi menestyksekkäästi useassa eri lajissa! Sen on pakko
toimia myös kanakoiran koulutuksessa, koska koira on koira vaikka voissa
paistaisi ja teoriatkin sen vahvistavat!

*Sisätreenihalli koiratanssiin Närpiössä, sisätreenihalli agilityyn ja
flying balliin Marttalassa.

*Akupunktiopalvelut Pasilassa, fysiö ja vyöhyketerapia Ohtolassa.

*Ongelmakäytösjuttuihin Tuure Koiramon Kairaamo Perttulassa.

*Terveysongelmiin Pärnäsen korjaamo Lahdessa! "Jos sieltä ei saa diagnoosia
niin antavat kyllä supererikoislääkärille lähetteen. Varsinkin jos on
vakuutus, kannattaa mennä suoraan asiantuntijalle. Kallistahan se on,
meidänkin koiran anturahalkeama olisi maksanut ilman vakuutusta itselle
1400e!"

*Joku rohkenee sanoa vielä Mikkael "Mikke" Karjun kyyhky ja
kaljapurkitustislaamon palveluistakin ihan tässä lähellä.. Tämä ehdotus
saa pian kritiikkiä toiselta peräjoukkolaiselta; "no se on vähän arveluttava
tyyppi silleen, ku sillei oo tiiäks mitään teoriapohjaa niissä
koulutuksissa et miten se on niiku ite oppinu ne jutut ensin ja sit et
miten se ite on sitte saanu ne sen koirat tekee niitä kaikki juttuja siel
kokeessa, en kyl uskaltas lähtä kauheella traumariskillä sinne ite oman
koiran kaa"..

Mukana METÄSTYSKOIRIA seuraamaan tullut mies seuraa kokeen kulkua ja koirien toimintaa tarkasti ottamatta osaa taustajoukon keskusteluihin,
koska vaimot hoitavat tämän asian pääsääntöisesti kiitettävästi.
Peräjoukon vinkkien kuunteleminen tässä vaiheessa ei ole muutenkaan niin tärkeää, koska hän saa kuulla kotona joka tapauksessa kaiken sen tärkeimmän tiedon, vielä valmiiksi pureksittuna pennun koulutussuunnitelmana ja mahdollisina
apuvälineiden hankintalistana ja kursseille hakeutumissuunnitelmina..
Sivukorvalla asiaa kuunnellessa mies ehtii kuitenkin ajatella, että
missähän hiton välissä nuo peräjoukon väki käyttävät sitten näitä
koiria siellä metsällä!? Jos mies sattuu olemaan vaikka pääkaupunkiseudulle muualta muuttanut, taustoiltaan hieman "maalainen" tai "juntti", jolla on jo
metsästyshistoriaa pikkupojasta, voitte kuvitella sen ensimmäiset ajatukset
touhusta on kenties tämän kokeen jälkeen ovat että "tätäkö tämä siis
oikeasti on, kanakoiralla metsästäminen!!".

Palataanpa takasin asiaan asunnonhankintakulmasta; projektin edetessä
siihen vaiheeseen, että pitäisi alkaa päättää mistä talo otetaan,
yleensä perheen naispuolinen kehottaa aikansa miestä soittamaan / pyytämään tarjouksia perheen tulevasta onnen keskiöstä valitsemiinsa paikkoihin, mutta kun mies ei koskaan tee sitä tarpeeksi nopeasti, nainen ryhtyy itse toimeen! Nainenhan ehtii tehdä, ennen kuin mies ehtii edes ajatella tekevänsä! Näinhän se homma etenee ainakin ensimmäistä kanakoiran pentua hankkiessakin…

Useiden nettisivusurffausiltojen jälkeen nainen perustaa sitten
yhteydenottojen jälkeen päätöksen siitä, mistä talo otetaan siihen, kuinka
ystävällinen, hyväkäytöksinen, hyvät sosiaaliset taidot omaava ja mukavan
oloinen myyjä on. Eduksi on jos myyjä osaa heti ensimmäisissä
puhelinkeskusteluissa kehua naisen kertomia ideoita tulevan hankkeen
suhteen mitä mahtavimmiksi ja suunnittelun edetessä pidemmälle osaa ylistää myös naisen luontaista tajua projektiin liittyvien asioiden suhteen… Myös näyttävät esitteet ja kotisivut, joissa kaikki on kaunista ja silmään
mukavan näköistä ovat olleet tässä kilpailussa eduksi.. Kyllä, aivan,
näinhän se homma etenee ainakin ensimmäistä kanakoiran pentuakin
hankkiessa…

Sanotaan muuten, että talo kertoo asujastaan; toinen haluaa suurta ja
hienoa "heti mulle kaikki" -periaatteella. Tilanne ja vallitseva "kuume" on
niin kutkuttavan akuutti, että maksoi mitä maksoi, niin eikun velkaa
hakemaan ja etuovi.comista valmista onnen pesää hankkimaan. Plussaa on jos
neliöitä on enemmän kuin 250 m2 ja jos talo maksaa pienistä tuloista
riippumatta enemmän mitä työpaikan esimiehellä. Niiin ja lasitettu terassi
pitää olla! Toiselle taas riittää pieni ja vaatimaton, tarkoin harkittu
neliömäärä tulevien kustannuksien arvioinnin kera tarkasti mietittynä.
Kolmas joukko on kuitenkin suurin, jotain näiden kahden väliltä. On muuten
sekin mahdollista, että jos lainaa ei pankista heru tarpeeksi, arkkitehdin
suunnitteleman kallishintaisen Suomalaisen talopaketin sijasta päätetään
ottaakin nopea ja helppo ratkaisu, tilataan koko paketti vaikka Älvsbyhus
-tehtaalta avaimet käteen periaattella Ruotsista. Tätä tuontia ovat kuulemani
mukaan katuneet joskus jopa asiasta päätöksen tehneet perheen kaikki
tietävät naispuoleiset henkilöt.. Näinhän se homma etenee ainakin
ensimmäistä kanakoiranpentua hankkiessakin, tuontimaasta huolimatta..

Tee se itse miehiäkin on kahdenlaisia; sellaisia jotka tekee talonsa kokonaan itse ja osaavat homman kun ovat sitä saaneet hyvässä opastuksessa nuoresta tehdä, eikä ole pidetty käsiä taskussa tai pelkästään kirjan kansissa. Sitten on niitä tee se itse miehiä, jotka väittää tehneensä talon itse, mutta eivät muista kertoa talkoissa mukana olleita, saatikka niitä appiukkoja, kälyjä tai muita osaavia sukulaismiehiä jotka sen todellisuudessa teki. Saatikka katastrofilta pelastaneita talkoolaisia tai neuvonantajia jotka estivät rungon kaatumisen vinkkaamalla revalaudoista. Näin se on muuten kanakoiran koulutuksessakin..

Pohjalaisella tai vaikka lappilaisella rakentajalla ja kehäkolmosen sisälle
rakentavalla mahdollisuuksineen on jo lähtökohtaisesti muuten aika suuri
ero jo aivan käytännön sanelemana talonrakentajana. Pohojalaaselle pitää
olla ainaki suuuurta ja komiaa, ja korkea kivijalka! Sekä lappilaisille
että pohjalaisille on tärkeää ettei tarvitse asua toisissa kiinni… Osalle
lappaisista riitää talossa se, että lämpö pysyy sisällä. Mutta ehkä
tärkein
seikka lappilaiselle on, että talo olisi ellei ilmainen niin ainakin halpa,
kokonaan huoltovapaa, tai jos sitä joudutaan huoltamaan, se tehtäisiin
valtion varoin tai jos ei muualta ole varoja asiaan osoittaa,
huoltokustannukset voidaan peittää vaikka jostain saamelaisavustuksista…
Onhan se huoltovapaus tärkeä seikka, "kuka perkele sitä nyt kaiken
kaamoksen ja kiirheen keskhellä joutaa ommaa taloansa huolthammaa, sillo
ryypäthään!" Näinhän se homma etenee pohjalaisten ja lappalaisten parissa,
ainakin ensimmäistä kanakoiran pentuakin hankkiessa ja kouluttaessakin…

Lapissa muuten on talon sijainnissa on tärkiä seikkka myös se, että
palvelut, esimerkiksi Alko ja synnytyssairaala olisivat ihan lähellä vaikka
asuisikin erämaassa. Palvelujen kohdalla voidaan tinkiä kuitenkin siitä
että poliisi, raja ja tullimiehiä ei tarvis olisi paljon kyttäämässä
kunniallisten kansalaisten päisälläännajoja tai ainakaan salametsästystä!
Virkavallan tulisi silti olla hetkessä paikalle jos joku on vienyt toiselta
poron, tai kaveri on päissään hukkumassa, eksymässä tai jos tilanne muuten
äityy sellaiseksi, ettei sitä saada muuten setvittyä.

Lappilaisella ja pohjalaisella talolla voi olla myös se ero verrattuna
maantieteelliseltä sijainniltaan muualla rakennettavaan taloon, että nainen
ei tosiasiallisesti siellä päätäkään asioista niin paljon kun muualla. Voi
olla että naista tarvitaan vain pankissa käynnin ajaksi, sen velkakirjan
allekirjoitukseen… Lappalainen talo valmistuu monesti myös muita hitaammin, jos koskaan… Onhan olosuhteet edelleen rakentamiselle niin karut.. Näinhän se taitaa olla kanakoiran koulutuksenkin kohdalla…

Tuli talosta millainen tahansa, ilmeistä on että tuntuu naapurin talo aina paremmalta, eikä kateuden tunteilta voi välttyä. Aina voi kuitenkin lohduttaa itseään sillä, että vaikka naapurin talo on hyvä, se on väärin tehty. Näinhän se on kanakoiran kouluttamisessakin..

Kaikesta haastavin on tilanne, jos nykymodernin arkkitehtikoulutuksen
(insinöörikin on aika paha, ellei pahempi) saanut ja mestari - kisälli
tyylillä kirvesmiesammattilaiseksi itsensä työn kautta kouluttautunut
henkilö päättää lyödä hynttyyt yhteen ja päädytään suunnitelmaan /
toteuttamaan yhteistä onnenpesää. Jokainen ymmärtää, että täydellisen
katastrofin ainekset ovat olemassa jo ennen kuin ehditään edes messuille,
koska kumpikin tietää satavarmasti miten projekti pitää toteuttaa, mutta
ongelma on siinä että projektisuunnitelmat ovat täysin eriävät toisiinsa
nähden, eikä kumpikaan ole valmis antamaan tuumaakaan periksi!
Kanakoiramaailmassa tilannetta voinee verrata aika lailla yks yhteen
tapaukseen, missä kaksi kanakoiraihmistä rakastuu, ja päättävät kouluttaa
yhdessä yhtä ja samaa koiraa!

Näistä hankinta ym vaihteiden yhtäläisyyksistä kanakoiran hankinta vs
asunnonhankinta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, joten jääköön tuo vaihe
kuvatuksi edellä seisovalla tekstimäärällä.. Se on kuitenkin manittava seikka rakentamisessa, että vuosien varrella on tehty taloja mitä erinäiköisimmillä tekniikoilla ja hienouksilla vedoten tutkimustuloksiin kuinka hienoja ja maailman pelastavia ne ovatkaan...aina on vain kehitetty lisää uutta ja hienoa.. Mitä siitä on saatu ihmisten iloksi? Homekouluja ja huonesisäilmaongelmia. Asiassa halutaan nyt palata liki 100 vuotta taaksepäin, vanhaan ja hyväksi todettuun. Onneksi kuitenkin hieman modernisoituneemmalla saundilla. Näin se saattaa olla aika käsillä vielä meillä koirankoulutuksessakin...

Jatketaanpa siitä kun pentua
aletaan koulutettua ihan ite! Oikein ja niillä ainoilla oikeilla
metodeilla! Ensin kaikki on aivan sikaihanaa!!! Otetaan kuvia ja
julkaistaan niitä sosiaalisessa mediassa ja niillä täytetään myös
harrastukseen liittyvien foorumeiden ja fb sivustojen serveri. Näinhän sitä
tehdään myös omaa pesää rakentaessa..
Projektin edetessä alkaa tulla sometaukoja. Tämä ei tosin johdu siitä,
etteikö ehtisi, vaan siitä että kaikki alkaa mennä suoraan sanottuna
vituiksi. Minkään maailman editointiohjelmat eivät enää riitä tekemään
mm.
pennun kouluttamiseen liittyvistä videoista siinä suhteessa
julkaisukelpoisia, mitä kautta pääsisi tuntemaan ihailua, peukkujen ja
sydämien runsasta tulvaa. Mikä nyt avuksi. Kaikki ihanuus loppu ku
kanalento (sopivampi ilmaisu tähän kohtaan kuitenkin liene "ku
istutusfasaanin lento").. Motivaatio on nollissa. Perhesopukin siitä jo
kärsii.. Mikä avuksi?!

Kun kasvattaja ei ehdi järjestää heti seuraavan kahden viikon sisällä
intensiivikoulutusta tuskissaan pyöriville ohjaajille, päätetään hakea
konsulttiapua, joo se on ratkaisu! Siellä (J)ärkölän kokeessahan saatiin
niitä vinkkejä… Ja eikuin aikaa varaamaan! Talonrakentajathan puolestaan
tässä tapauksessa ottaa lisää lainaa, ja tilaa työmaalle "ammattimiehiä".
"Onhan se kallista, mutta sen arvoista! Meillä muuten heti eka
käyntikerralla näkyi miten koiran motivaatio parani! Siis hitsi aivan
uskomaton se kouluttaja!" Tätä rataa käydään siinä sitten koiran ollessa
5-18 kk maksullisissa konsultin suosittelemissa hallitreeneissä,
kyyhkytreeneissä, näyttelytreeneissä, koirien uimahallissa, olat kuntoon
hihnalenkillä -kurssilla on toivon kipinä palaamassa… Ja ai niin,
tietenkin, kesällä on muistettu ilmoittautua Junkkariin! Se on ihan must!!
Siis tooooosi hieno tapahtuma, ellei lueta mukaan niitä kännisiä
yöllälaulajia, jotka häiritsi meidän karvakultapuppelin unia siinä
määrin, että NUO0 han siitä sitten kokeesta tuli ja semmonen stressikin sille tuli niistä yöjutuista, ettei se oikein ulkomuotokehässäkään ollut oma itsensä koko aikana, yyper mälsää!!"

"Yksi etappi on nyt kuitenkin saavutettu, tämä on ollut tosi
mielenkiintoinen vuosi, ja opettavainen!! Tästä on hyvä jatkaa. Hyviä
neuvoja saatiin roppakaupalla. Paitsi sen yhden ryhmän tuomari siellä
Junkkarissa, joka puhui kainuun tai savon tai joittenkin semmosien
maalaisten murretta, oli aika tyly. Ja siitä sen kirjoittamasta lapusta ei
kyllä ollu mitään iloa!! Eikä se mitään ollu neuvonu ja Vikin koirallakaan
ei ollut kun 3 mahdollisuutta linnulle, ja kun ei ollut tuuria niin ei
tullut sitä tulosta. Eihän se tosin oo koskaan seisonu vielä, mut puhuttiin
jälkijoukoissa että moni on kuullu sen saman, et aika moni koira on ottanut
elämänsä eka seisonnan juuri Junkkarissa!"

Jos koirasta tulee oikein huono, niin ohjaajan näkövinkkelistä vikahan koiran genetiikassa. Kasvattajan vinkkelistä katsottuna ohjaajassa. Näinhän se on talontarkennushommassakin, viime kädessä omista
rakennusvirheistä voi aina syytää rakennusmateriaaleja! Jos koirasta ei
tullutkaan koulutuksella ihan kelvoton ja riistallakin on sen kanssa
muistettu käydä, jopa metsästääkin, silloin omistajan mielestä koira on
ihan parasta mitä ikinä olla voi! Niinhän se on talonrakennuksessakin,
aina itse tehtyyn liittyy rakenteiden ja toimivuuden lisäksi suuri määrä
tunteita. Jälleenmyyntiarvokin itse tehdyillä on molemmissa tapauksissa
niitä muita "tavallisia" pakettiratkaisuja huomattavasti isompi!

Entäs sitten kun tulee toisen talon laittamisen laita? Vannoutuneimmat
ostavat talopaketin uudelleen samasta firmasta (siis jos sitä enää olemassa
on, tai jos sieltä edes vastataan puhelimeen). Pysyäkseen lahkossa, syvästi
uskoon tukeutuen, ei koiraa voi hankkia muualta. Irtiotto lahkosta on
täysin mahdoton ajatus. Uusi mutta samasta paikasta hankittava paketti on
ehkä vähän muunneltu versio edellisestä mutta perustuu yleensä samaan
tyylisuuntaan hankinnasta toimitukseen. Lahkosta on tullut kuin perhe, joka
kannattelee, niin myötä kuin vastamäessä. Uskonlahkosta eroaminenkin voi
olla vaikeaa, koska ympärille on muodostunut vahvat yhteisölliset perinteet
ja omatunto soimaa, että olenko mahdollisesti pahastikin piireissä
leimatuksi tuleva, jos muuta talomerkkiä edes ajattelen. Jos on uskossa, on
oltava uskovaisten talo. Toiset taas vaihtaa talomerkkiä saman tien
luullen, että vaihtamalla onni paranee. Niin on niitäkin, viisaita, jotka
muuttavat takaisin vuokralle rivitaloon. Osa myy koko aikaa ja rahaa vievän
paskan ja ostaa all inlucive loman. Näinhän sen on toista
kanakoiranpentuakin hankkiessakin..

All incluciven voi saada koirahommissakin, niin hyvässä kuin pahassa. Se
mitä pentu sisältää on pitkälti tuuria. All inclusive voi olla myös sitä
mitä palveluja kasvattaja on valmis pennun luovuttamisen jälkeen pennuille
kasvatinomistajineen tuottamaan. Eräs koirankasvattaja kerran sanoi, että
hänen kasvattamissa koirissa on ollut paska mäihä, ettå niillä on ollut kaikki viat ja sairaudet mitä rodulla on tähän mennessä Suomessa todettu - all inclusive palvelu siis sekin ja epäonni joka vai sattua kenen kohdalle vain!


Tuo ihana kipinän ja toivon aika kevät on jo jollain käsillä, toisella päivä päivältä lähempänä! Se on rakentamisen aloittamisen ja pennun hankinnan parasta aikaa!

Ps. ethän vain aloittanut näitä kahta projektia samalle keväälle :)

Huumorin kautta tarkasteltuna tämä on jonninjoutavia ristiriitojakin aiheuttavista seikoista huolimatta hauska harrastus! Mukavaa kevättä, kaikesta huolimatta huumorintäyteistä harrastusta ja intoa pentujen koulutukseen ihan kaikille!


26.4.2017

Memmu



















































kuvat/4495d0ad140e0.jpg
kuvat/4495d0ad15857.jpg
kuvat/4495d0ad16dd0.jpg
kuvat/4495d0ad17f6f.jpg
kuvat/4495d0ad19109.jpg
kuvat/4495d0ad1a0a1.jpg
kuvat/4495d0ad1b043.jpg
kuvat/4495d0ad1bfe6.jpg
kuvat/4495d0ad1cf87.jpg
kuvat/4495d0ad1df2b.jpg