Untitled Document

 

 

 

Untitled Document
Omat koirat:


Cora vom Rosenvehn
"Reetta"


Brunontytön Elsa

Brunontytön Karolina "Ymmi"



Brunontytön tällä hetkellä mahdollisesti jalostukseen käytettäväksi tulevat yhteistyönartut:



Brunontytön Gore "Kora"

Alpha vom Hexenweg "Api"


Jalostusoikeus yhdessä Laajanluovin Kennelin kanssa:

kkssu Kuhls Odin VI "Otto"


Kuvagalleriasta löytyy tietoja ja kuvia muista yhteistyökoirista sekä sijoitusnartuista joihin jalostusoikeus on käytetty (mm. yhteistyössä tuotuja koiria ja koiria ja kavereita kansioista)
Kuvagalleria

 


Koiriamme vuosien takaa:



kuvat/46385b185651c.jpg
Kuvia näistä koirista tulee sivuille myöhemmin..


Tuija
- jätti jälkeensä mm. kaksi kva koiraa. Isän sanojen mukaan koira jota ei koskaan enää ole, eikä tule.. Jahtikoira ja periyttäjä mitä parhain..

kuvat/46647d6ed6ba5.jpg
Vanha Tuija..



FIN KVA&MVA Nadja
- omaa emälinjaa, eli "vanhan Tuijan" alta olevan kva Nanan pentu, kisaili mukana monessa, oli kauniskin. Jätti jälkeensä mm. 4 voi -luokkaan noussutta koiraa..

kuvat/48705a87b3c46.jpg
Nadja ja palkinnot


Korpihovin Tuija
- edelleen omaa emälinjaa "vanhan Tuijan" alta olevan kva Tellen pentu.. Tässä koirassa oli ainesta ajurina - ura jahti ja koekoirana päättyi liian varhain, narttu menehtyi 5 vuotiaana - loukkaantui kokeessa (pää jäi rattaan alle) niin pahoin ettei pystytty auttamaan.. Jätti jälkeensä mm. yhden kva koiran..




kuvat/46385b1859f9e.jpg
Korkianmäen Käki
- osaomistuksessa ollut narttu jonka alta otettiin kasvamaan:




Brunontytön Kilinä
- tämä nartun selkänikamat luutuivat yhteen ja sen taival päättyi siten jo nuorena..



kuvat/46385b185b137.jpg
FIN KVA Tervajuuren Tuija
- odotettu paluu takaisin omaan narttulinjaan.. Kolmannesta polvesta löytyy jälleen "vanha Tuija".. mutta miksi parhaat lähtee liian varhain - vatsasyöpä vei tämän erinomaisen koiran jo 5 vuotiaana. Tuijan alta jäi kasvamaan sitten nykyinen yllä koirissa esitelty hupakko Brunontytön Leija..



kuvat/46385b185c2cb.jpg
Myrforsen Dana-Gi
- Iitu oli se minun ensimmäinen seisoja, pirteä, älykäs ja riistaintoinen narttu. Jalostukseen sitä käytettiin kerran, pentueeseen tuli kohtuullisen hyvää käyttöverta, mutta myöhemmin Iitu osoittautui epilepsian kantajaksi - jätti tätä kovin ikävää tautia myös jälkeläisiinsä sekä sairastuneiden koirien että myöhemmin todettujen kantajien muodossa..




kuvat/484ce2111fc7e.jpg
Eppu


6.6.2008 vanha ukko, lähes 12 ikävuoteen ehtinyt tolleriuros "Eppu" JUNO-JUHEKIN IRAZU saatettiin sinne missä sen on nyt parempi. Alkutalvesta 2007 Epulle puhkesi vanhuusajan epilepsia, eikä kohtausten kurissa pitäminen onnistunut. Vielä viime kesänä niin pirteän ukon, sairaus heikensi nopeasti.

Eppu, hurmasit elämäsi aikana älykkyydelläsi ja vahvalla tahdollasi monet ihmiset ja laumamme karkkarityttöjä kohtelit gentelemannin tavoin.

Nyt olet siellä missä kokit ovat anteliaita, kepinheittäjän käsi ei väsy, vedet ovat aina uintikelpoisia, luut ovat lihaisia ja saat ottaa päiväunet rauhassa kohtauksien tuloa pelkäämättä.
Kerjää ukko taivaan keittiössä, siellä herkkuja riittää - sinua ei pysty vastustamaan senkään paikan kokki. Olit suuri ilo meille - ja monelle muulle.




kuvat/4acebcd276cdd.jpg
Kkssn FIN MVA Kiehisen Fanni-Hulda FIN28674/99A, vWD -vapaa

I: SF25397/94A FIN MVA & KVA RUSKAKAIRAN KIRRE
E: SF22943/93A FIN KVA & MVA KIEHISEN ELLA



Hulda oli ensimmäinen karkeakarvainen Saksanseisojani; uskollinen kumppani, helpolla metsästyskaverikseni kouliintunut narttu. Hulda oli metsästyskoira, joka pystyi toimimaan metsästyskaverina myös muiden, kun minun ohjauksessa. Oma-aloitteinen tiedotus, petoeläintyönskentely, yhteistyö, avoin luonne ja kiltteys olivat Huldan vahvuuksia. Oli joitain asioita, joihin Huldassa halusin potkua. Tähän asiaan olen kiinnittänyt huomiota Huldan urosvalinnassa.

Näyttelyt: 3 x sert, Junkkari eri
Kaer: Junkkari NUO 2, AVO 1 93p, 1 x VOI 1 88 p

Päätin Huldan koeuran, kun sen varpaan sijoiltaan meno ja rustottuminen rajoittivat kahden syksyn ajan sen liikuttamista. Käytin mielummin ne rajalliset päivät noina aikoina Huldan kanssa metsästykseen. Liekö koirasta olisi terveenäkään koskaan KVA koiraa tullut.. No, uskon kuitenkin, että jos sitä koeuraa olisi jatkanut, olisi ainakin se havumetsäykkösen "hakeminen" ollut Huldan vahvin alue..pellolta ykkönen olisi niinkin saattanut olla Huldan ominaisuuksilla lujassa.

Huldasta tuli näillä eväillä kk saksanseisojissa kennelimme kantanarttu. Myös synnyttäjänä ja pentujen hoitajana se oli paikkansa kantanarttuna ansainnut. SSK on myöntänyt Huldalle pronssisen käyttöjalostuspalkinnon -05 ja hopeisen käyttöjalostuspalkinnon vuonna -07. Jälkeläisten kehittymistä seurataan mielenkiinnolla. Huldan veriä virtaa onneksi vielä jalostuskelpoisissakin jälkeläisissä, ja niinpä toivomme että saamme metsästää tulevaisuudessakin koirilla, joissa Huldan veret virtaavat.

Terveys:
Hulda oli ollut varpaan sijoiltaan menoa lukuunottamatta perusterve koira. Hulda oli ensimmäiset elinvuotensa kovalla käytöllä; minulla oli pitkät metsästysvapaat syksyisin ja Hulda tuolloin minun ainoa koira.

Sijoiltaan menneen varpaan rustottumisen siivittämänä tuli liikeratoihin virheasentoa. Iän karttuessa vaivoja alkoi ilmaantua aina vain enemmän (palautuminen jahdeista kesti kauemmin jne).

Huldan ollessa 6 1/2 vuotias halusin varmistua Huldan luuston kunnosta ja se kuvattiin läpikotaisin, varpaan lisäksi muutoksia ei löytynyt. Todennäköistä oli, että vaivat tulivat juuri rustottuneesta varpaasta ja sen tuomista liikeratojen virheasennoista. Toki Huldan rakenne (pitkä selkäosa) ja kenties turhankin kulmautuneet takaraajat varmasti edesauttoivat koiran fyysistä väsymystä ja kulumista loppuun aivan turhan aikaisin.

Kovin pitkiä jahtipäiviä ei Hulda enää nyt 9-10 vuotiaana jaksanut, alkoi nilkutus ja paikat jäykistyivät, ja sen selkä kipuili.
Mieleltään Hulda oli virkeä "mummo" loppuun saakka.

Koska takapään vaivat menivät syksyllä 2009 sen verran pitkälle, ja lähes samaan aikaan Hulda sai kohtutulehduksen, tuli Huldan aika lähteä.

1 tai 2 x vesihäntä talvijahdissa.

Huldan koe -ja näyttelykertomukset löydät SSK:n tietokannasta jal.rek nro 222 tai KoiraNetistä.



Silmät, syvän ruskeat
Ne kauniit
Ne silmät vaativat harvoin
Kerjätessään –
senkin osasivat lempeästi

Silmät, syvän ruskeat
Ne iloiset
Ne olivat huumorintajuiset,
persoonalliset, antoivat monet naurut

Silmät, syvän ruskeat
Ne hyväksyvät
Eivät moittineet, halveksuneet,
vaikka näkivät monenlaista

Silmät, syvän ruskeat
Ne rehelliset
Kadehtivat harvoin –
vain jos joku muu sai noutaa
tai jyrsiä lihaisempaa luuta

Silmät, syvän ruskeat
Ne lempeät
Ne hyväksyivät ja hoivasivat,
osasivat myötätunnon

Silmät, syvän ruskeat
Ne rohkeat
Ne harvoin pelkäsivät
Moni luuli toisin

Silmät,syvän ruskeat
Ne vihaiset
Se oli katti, kettu tai supi -
väärään aikaan astuva uroskin

Silmät, syvän ruskeat
Ne kiihkeät
Ne kertoivat "tule mukaan" -
silloin kannatti totella

Silmät, syvän ruskeat
Ne uskolliset
Uskollisempiin tuskin
koskaan enää tutustun

Silmät, syvän ruskeat
Ne väsyneet
Halusivat nukkua

Silmät, ne syvän ruskeat
Ne rakkaat
Ne olivat Huldan

Huldalle 8.10.2009

Memmu




kuvat/55a0af63cfaef.jpg
Kkssn
FIN MVA & KVA Brunontytön Asta FIN23720/02A,
vWD -vapaa, A/A

4/2002 - 7/2015

I: FIN38138/00A FIN MVA & KVA ARTHOS V.D.EMPTER MARK
E: FIN28674/99A FIN MVA KIEHISEN FANNI-HULDA

Kuva: H&K Liedes


Asta oli pienikokoinen, suklaanruskea narttu. Kestävä, riistaintoinen, vauhdikas..

Tämä koira tulee aina olemaan minun sydämessä lintukoira isolla L:llä.

Siitä tuli yksilö, mitä yhdistelmältä hain. En tarkoita, että täydellinen, puutteensa kullakin.

Asta oli sitä mitä koiralta odotan. Siinä on paljon sellaista, mistä erityisesti pidin. Helppo koira kotona, matkalla, joukossa. Metsästyksessä ei Astaa työntää tarvinnut. Astan silmien palosta jo näki, että sen elämäntyö oli metsästys. Ominaisuuksiltaan se oli hyvin varhaiskypsä. Kontaktiseisoja. Se ei kuitenkaan, "riistahulluudestaan" huolimatta, ollut vaikea koira kouluttaa.

Näyttelyt: 3 x sert, 3 x varasert, Junkkari eri ja katselmuksen PN1, Kaer: Junkkari NUO 1 83 p (finaalipaikka), Niesta 2003 1. sija NUO 2 61p, Muotka talvikoe -05 AVO 1 94 p, Muotka talvikoe -06 VOI 1 93 p, Muotka syyskoe -06 VOI 1 86 p, Lumijoki marraskuu -06
VOI 1 83p ja FIN KVA, MM -kisat Tanska 2005 Tres Bon, SSK:n kanakoirataulu vuoden 2006 VOI -luokan tuloksista (taulu myönnetään mannermaisella kanakoiralle, jonka kahden voi -luokan yhteenlaskettu pistemäärä on suurin). Asta käyttövalioitui 4 vuotiaana. Astan jal.rek. num 287

Kokonaisuudessaan Astan koe -ja näyttelyhistoria SSK:n tietokannassa, jal.rek.nro 287 ja KoiraNetistä.

Terveys:
Asta oli todella perusterve koira. Into ja rakenne ovat taanneet koiran käyttökunnon täydellisesti. Jäsenet, lihakset, nivelet ja jänteet eivät ole revähdelleet kovasta innosta huolimatta, Asta ei aamuisin "jäykistele" useammankaan jahtipäivän jälkeen. Vauhdikas koira oli nuorempana kuitenkin ilmeisesti tapaturma-altis; antura tikattiin kaksi kertaa, kun Asta juoksi ensin pari vuotiaana piikkilankaan, nelivuotiaana rantavedessä lasiin.

*Kolmen ikävuoden jälkeen anaalirauhaset aloivat vaivata ja ne on poistettu kokonaan keväällä 2008.
*Pennutuksen yhteydessä Astalla oli utaretulehdus, se tuotti työtä ja vaivaa. Kyseisen tapahtuman/ sitä kautta poistuneiden nisien vuoksi Astan C-pentue jäi sen ainoaksi.
*Talvijahdeissa 2 kertaa vesihäntä
*1 x kennelyskätartunta
kuvat/46385b18610f9.jpg
kuvat/46385b1862292.jpg