Untitled Document

 

 

 

Untitled Document
Omat jutut
- kasvattajan ajatuksia
- mietteitä Tanskan reissulta

Lainatut jutut
- vanhoja juttuja seisojalehdistä

Kokeet ja tapahtumat

 


Juttua kokeista ja tapahtumista:


kuvat/449d9210489ce.jpg
MM -kisamaastoa
MM -kisat 2005

Suomen joukkueen matkakertomus: Kansainväliset kenttäkokeet kanakoirille 17.10.2005 sekä 27.kanakoirien maailmanmestaruuskisat ja St. Hubertus 19.–22.10.2005 sekä PM-kisat mannermaisille kanakoirille 23.10.2005 Tanskan Vildbjergissä.

Perjantaina 14.10. meitä mannermaisten kanakoirien Suomen joukkueen jäseniä lähti matkaan koirineen kolme; Mervi Kukkonen ja kkssn Brunontytön Asta, Hannu Liedes ja lkssu Don Korleones Conrad sekä Kenneth ja Tuula Gråhn ja kkssu Rondeslottet Castro.

Varasimme menomatkaan kaksi vuorokautta ennen ensimmäistä koitosta. Ensin laivalla Turusta Tukholmaan, sitten autoillen halki Etelä-Ruotsin, yli Öresundin sillan Tanskan puolelle ja lopulta muutaman U-käännöksen jälkeen Vildbjergin urheilu- ja kulttuurikeskukseen. Kilometrejä kertyi Oulun korkeudelta lähteneille yli 1500 suuntaansa.

Vildbjerg on mukava pikkukaupunki Jyllannin länsipuolella, ihmiset tosi ystävällisiä ja palvelualttiita. Kaupat ja pizzeriat, pubi, apteekki ja kirkko ovat kätevästi kaikki saman kadun varrella. Omakotialuetta ja teollisuutta on keskustan ympärillä jonkin verran. Urheilu- ja vapaa-aikakeskuksen yhteydessä on jalkapallo-, tennis- ja golfkentät. Sunnuntaina olimme hyvissä ajoin perillä ja majoituttuamme lähdimme ottamaan selvää tulevista tapahtumista. Sunnuntai-ilta meni aikamoisen epätietoisuuden vallassa. Koetoimitsijoilla oli kyllä viimeinen tietokonetekniikka käytössä, mutta siitä huolimatta listoja tarkastettiin ja käytiin käsipelillä läpi pitkin iltaa.

Maanantaiaamun valjetessa oli arvonnat ryhmistä ja koemaastoista saatu päätökseen. Kokoonnuimme keskuksen pihalle metsästystorvien kutsumana ja kun selvisi, kuka toimi tuomarina omalle ryhmälle, roikuimme hänen vanavedessään löytääksemme tiemme oikealle kokoontumispaikalle. Tanskan luonto eli vasta alkusyksyn aikaa. Osa sadosta oli vielä korjaamatta, ruusut kukkivat ja siellä täällä ruska teki vasta tuloaan. Peltoaukeat olivat laajoja ja metsät sakeita ja istutettuja. Maasto ei ollut tasaista vaan kauniin kumpuilevaa ja tuulivoimaa valjastettiin käyttöön lukuisilla tuulimyllyillä. Koemaastot olivat pääasiassa kanervanummia ja laidunmaita. Kanervanummet ovat täysin rauhoitettuja ja kilpailun ajaksi Tanskan Metsä- ja Luontohallitus oli antanut poikkeusluvan metsästää Vindin, Tihöjen ja Karsbjergin nummilla. Alueelle oli istutettu sekä peltopyitä että fasaaneja kokeita edeltävinä päivinä, sillä luonnonvaraista riistaa siellä esiintyy hyvin vähän.


FCI- koe 17.10.

Jo sunnuntai-iltana meille kahvipöytäkeskusteluissa kävi selväksi, että Pohjoismaiden koesäännöt poikkeavat huomattavasti kansanvälisistä säännöistä. Esimerkiksi seisonnalla ei koiralle anneta etenemiskäskyä, vaan sekä koiran että ohjaajan pitää kulkea rinnakkain linnulle ja nostaa se ilmaan. Jos koira etenee ohjaajaa nopeammin, se lasketaan virheeksi eikä koira voi saada erinomaiseen suoritukseen oikeuttavaa pistemäärää. Tästä linnun nostamisesta tulimme viikon aikana näkemään lukuisia erilaisia versioita ja arvosteluja. Jokaisessa kansainvälisessä kilpailussa koirille annettiin max.15 minuuttia hakuaikaa. Eroavaisuuksista huolimatta maanantain kansainvälinen kenttäkoe meni suomalaisittain hyvin, sillä kaikki kolme osallistujaa tekivät riistatyön ja tulivat palkituiksi.

Suomalaisten koirien suoritukset lyhyesti:

CASTRO
Castro esitti hyvää hakua noin 10 minuuttia, jonka jälkeen se otti seisonnan pienelle pyyparvelle. Luvan saatuaan se eteni reippaasti ja 4-5 pyytä siivitti, joista yksi pudotettiin suhteellisen kauaksi. Noudon se suoritti moitteetta. Tämän jälkeen hakua jatkettiin vielä runsaan minuutin, jonka jälkeen erä päättyi. Tällä suorituksella tuomari katsoi Castron ansaitsevan tres bonin (erittäin hyvän).

CONRAD
Conradin erään osui lintuja liiaksikin asti. Ensimmäisen 10 min. aikana oli Conrad ehtinyt olla linnuilla jo neljä kertaa, joista kolme ensimmäistä hyödynnettiin pudotukseen asti. Tämän jälkeen tuomari antoi kaksi minuuttia aikaa näyttää miten koira ”työskentelee”? Siitäpä olisi pitänyt koira saada juoksemaan tyhjälle alueelle lintumaiden sijasta? No, joka tapauksessa saatiin tulokseksi arvosana bon (hyvä).

ASTA:
Asta haki vauhdikkaasti, laajasti sekä tiheällä kammalla. Haun kauneusvirheenä muutama "maajälkitarkastus". Lintutiheyden ollessa runsas, Asta oli 15 min hakuerän aikana 3 kertaa linnuilla, joista kaksi päätyi seisontaan. Hakua siis rasitti yhden tietopyyn karkotus; jostain syystä Asta korjasi seisontaa, ja "törppöili" siis linnun lentoon.
1. riistatyö lintu oli Astalla ihan kontaktissa ja siivitti noin metrin etenemisen jälkeen ihan koiran nenän alta. Asta hieman levoton, mutta käskystä hanskassa.. Laukasta ei kuulunut. Miellyttävä Tanskalaistuomari vain hymyili ja pyysi jatkamaan. Toinen seisonta, johon Asta ”pohjoismainen” avanssi. Koira käskystä paikalla, ja laukausta ei taaskaan kuulunut?!?
Hakuaika päättyi, ja en malttanut olla kysymättä tuomarilta, miksei tilanteissa ammuttu? Hän vastasi, että toisessa tilanteessa lintu olisi mennyt rikki kun ampumahollilla ollessaan oli niin lähellä, ja toisessa seisonnassa oli taustajoukkoja sektorilla. Myöhemmin reissulla opin, että näissä kokeissa ammutaan lähes aina kohti lintua, niin ilmeisesti "pyövelit" eivät "alkujäykkyydessään" sitten muistaneet ampua ilmaankaan?
Asta sai iltapäivälle vielä lisää hakuaikaa, muistaakseni 5 min. Luulen että tuomari olisi halunnut saada aikaiseksi tilanteen missä saataisiin ase laukaistua. Lisäerän haku oli mielestäni hyvää, mutta lintuja ei tavattu. Kylmän linnun nouto(mikä häpeä Suomalaisjoukkueelle ) rutiinisuoritus.
Tästä kaikesta Asta palkittiin palkinnolla Bon.

Onnistuneen päivän päätteeksi kokoonnuimme keskuksen pihaan riistaparaatiin ja palkintojenjako-tilaisuuteen. Sen jälkeen suuntasimme kaupungin keskustaan Hotelli Vildbjergin ravintolaan illalliselle.

Tiistaina 18.10.

Pasi ja Mervi Putkonen sekä kkssn Suivakon Tanya liittyivät joukkoomme. Vietimme vapaa päivää, kävimme maastossa seuraamassa parihakukilpailuja ja lopuksi suuntasimme parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Herning´iin, kohtuullisesti Vildbjergiä suurempaan kaupunkiin, naisväen iloksi vähän shoppailemaan ja päivälliselle.

Keskiviikkona 19.10. training day

Vietimme aamupäivän maastossa. Se oli virallinen harjoituspäivä ja mukana oli järjestäjien puolesta opas ja ampuja. Koirat saivat olla järjestetyssä harjoitusmaastossa ulkona noin 15 min/koira/ 10€. Klo 15.00 oli vuorossa maailmanmestaruus-kisojen viralliset avajaiset, jolloin osallistujamaiden joukkueet esiteltiin ja joita Tanskan Kennelliiton suojelija, Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Prinssi Henrik kunnioitti läsnäolollaan. Avajaisten yhteydessä Vildbjergin kaupunki tarjosi buffet-päivällisen Urheilu- ja Kulttuurikeskuksen tiloissa. Keskiviikkona saapui lentoteitse myös Suomen joukkueelle lisää kannustusjoukkoja, Mervin sisko Teija, Hannun vaimo Kaisa ja kanakoiramies vp. Juhani Niemi.

Kanakoirien 27. MM- kilpailut 20. ja 22.10

Osallistujamaita oli tänä vuonna 19 ja tuomareita 12 eri maasta. Kilpailunumerot saatiin aikataulussa arvottua jo keskiviikkoiltana, mutta koemaastot selvisivät kilpailijoille vasta torstaiaamuna. Mannermaisten kanakoirien ryhmiä oli kaksi: Asta ja Tanya ohjaajineen toisessa ryhmässä ja Conrad ja Castro toisessa. Aamupäivä oli kostea ja sumuinen ja vettä tuli aika ajoin reippaastikin.

Haku suoritettiin parihakuna. Haku tulisi olla rodulle tyypillistä, vauhdikasta jatkuvaa työskentelyä ilman turhia pysähtelyjä hajujen tarkastelemiseksi. Laajuudeltaan aukeilla nummimailla, joissa kokeet käytiin tulisi sen olla noin 100 – 150m puolelleen. Haun syvyys tulisi olla maksimissaan noin 40 m. Linnun väliin jättö ja törmäys ovat isoja virheitä, ehkä jopa painoarvoltaan isompia kuin mitä meillä.

Koiran seistessä tulisi sillä olla kontakti lintuun ja mieluimmin vielä hyvin läheltä. Parhaillaan riistatyön tuntui olevan, kun lintu karkottui ohjaajan mentyä koiran viereen tömäyttäen jalalla linnun lentoon. Eteneminen olisi tapahduttava ohjaajan vierellä johtaen suoraan linnulle. Pienikin epäröinti linnun paikallistamisessa tai etenemisen pitkittyminen johti tilanteen keskeyttämiseen tuomarin toimesta. Ns. etenemisessä nähtiin monenlaisia meidän silmin huvittaviakin versioita. Ellei koira halunnut kävellä ohjaajan kanssa linnulle saattoi ohjaaja tönäistä koiraa saappaalla, läpsäistä vähän korvalliselle ja jopa niskasta työntää koiraa linnulle. Lintujen lähtiessä on koiran oltava ehdottoman rauhallinen. MM-kilpailussa oli ainakin teoriassa mahdollisuus myös meillä totuttuun riistatyöhän etenemisen osalta. Silloin on ohjaajan pysyttävä paikallaan etenemiskäskyn annettuaan ja edelleen linnun on oltava kohtuullisen lähellä, ellei lintu lähtenyt keskeytti tuomari erän.


MM 1. päivä 20.10 suomalaiset koirat

CONRAD
Käytössä olleesta 15 min hakuajasta oli kulunut noin viisi minuuttia kun Conrad seisoi peltopyylle noin 150 m. päässä. Siitä normaali meikäläinen riistatyö pudotuksineen. Pari minuuttia lisää hakua ja parikaverina ollut Tshekkiläinen lkssn??????? suljettiin hakemattomuuden takia. Jäljellä ollut aika (7 min) saatiin päivän päätteeksi. Jatkoerän alussa tuli ilmeisesti ISO moka Conradin haukahtaessa 3 kertaa laittaessani sen hakuun. Johan siinä oli jälkijoukoissa sipisty hylkäämisestäkin. Parina työskennellyt tanskalainen Kkssu Charlie teki heti erän alkupuolella riistatyön fasaanille. Jatkettaessa Conrad ottaa seisonnan fasaanille, josta riistatyö pudotuksineen.

CASTRO
Castro starttasi numerolla 9. ja sai hakuparikseen ranskalaisen kkssn Tanian. Erän loppuminuuteilla Castro otti seisonnan ja ohjaaja sai luvan toimia. Castro eteni vaiheittain ja toisella käskyllä nosti fasaanikanan ripeästi, kana pudotettiin ja Castro nouti sen mallikelpoisesti. Tuomarille piti ilmoittaa, jos koira etenee pohjoismaisten sääntöjen mukaisesti ohjaajan käskystä, mutta siitä rokotettiin silti arvostelussa, joten mahdollisuudet excellent´iin menivät.

ASTA
Lyhyestä virsi kaunis:
Hakuaika noin kolme minuuttia: Raivoisaa kiitolaukkaa kilpaa parikaverina olleen Ruotsalaiskoiran kanssa "Suomalaiskoirien epäonnen" puskaa kohti; "vapaalla minuutilla" törmäys, törmäys, sitten tuli vihdoin seisonta -> Ruotsalainen ryösti seisonnan, ja tilanne menetettiin siinä, kun lintu ei jaksanut enää kahta ”karkkarin” naamaa katella. Siihen sitten samalle linnulle päälle oikeaoppinen karkotus, niin päivä alkoi olemaan valmis ja niin se oli seuraavalla luovilla myös paritoverilla.
MM kisojen ensimmäiselle päivälle tuloslistaan merkintä ELIMINE.


TANYA
Arvonnan jälkeen mietitytti sillä Tanin lähtönumeroksi tuli 28. eli olimme ryhmän viimeisessä parissa. Maastoksi saisimme varmaan jonkun jäännösmaaston. Toisaalta kuulin myös että pohjoismainen eteneminen ei ole paras tapa edetä. Koiran tulisi edetä ohjaajan sivulla. Pariksi saimme tsekkiläisen lyhytkarvauroksen. Maaston suhteen pelko osoittautui oikeaksi sillä saimme ”metsän” reunamaaston. Tanihan on tottunut juoksemaan metsässä ja MM:ssä katsotaan virheeksi metsään meno ja luonnollisesti hausta ei tullut jouheata ja jouduin pillittämään paljon.
Koirat kerkesivät hakea jonkun aikaa kun kilpapari ilmoitti seisonnan ja silloin tuli esille koiran ongelmat joko se seisoi tyhjää tai sitten ne eivät saaneet lintuja ylös. Haku jatkui ja Tani sai seisonnan ilmoitin sen ja erän alussa olin jo ilmoittanut, että otan pohjoismaisen etenemisen. Kaksivaiheinen eteneminen ja torvi soi takana merkiksi koiran kytkemisestä. Koirasta näin, että lintu on lähellä ja siksi yritin varovasti kurottamalla saada kytkettyä koiran. Mutta jalan alta lähti pyy lentoon ja Tani oli hieman rauhaton. Eli eteneminen meni ohi n. 20 cm (ei liian arkoja lintuja).
Siitä homma jatkui toisen pyrkiessä metsään ja toisen seisoessa tyhjiä kunnes kolmas tyhjä tuli ja tuomari lopetti koirien kokeilun.


Kaikille riistatyön onnistuneesti tehneille koirille tehtiin päivän päätteeksi vesityö. Vaikeusasteeltaan se oli verrattavissa Suomen nuortenluokan vesityöhön poikkeuksena, että noutolinnun heittämisen yhteydessä ammuttiin 9-millisellä starttipistoolilla. Arvostelussa oltiin erittäin sallivia paukkunoudon ja luovutuksen suhteen. Conrad ja Castro suorittivat vesityön mallikkaasti ja päivän saldo kummallekin oli bon (hyvä).

Ilta alkoi jo pimetä,kun vihdoin selvisimme maastosta takaisin Vildbjergiin, riistaparaatikin oli takanapäin ja niinpä siistiydyimme vähän ja suuntasimme porukalla kohti kaupungin keskustaa, missä Tanskan Kennelklubi tarjosi kaikille osallistujille (lähinnä siis koirien ohjaajille) vartaassa paistettua villisikaa. Menekki oli ollut niin hyvä, että saimme pienet maistiaiset villisian fileestä ja loppu korvattiin paahtopaistilla. Mervi otti Astan kaupungille mukaan ja lihamestari suurena koirien ystävänä taisi leikata parhaat palat sille. Kaupat pitivät juhlan kunniaksi ovensa auki klo 21:een, kun ne normaalisti sulkivat klo 17.Aamupäivän sade oli päivän mittaan tauonnut ja ilta oli tyyni ja leuto, kun hiljakseen palailimme tanskalainen kahvikakku pussissa takaisin kämpille iltakahvin keittoon.

MM 2. päivä 22.10 suomalaiset koirat


LAUANTAIN PAPERIT OLI MEILTÄ HUKASSA, EIKÄ MUISTETA, MITEN VUOROT MENIVÄT.

CASTRO
MM-kisojen toisena päivänä, lauantaina, Castron hakuerä alkoi huonosti. Paritoveri törmäsi jo 2 minuutin haun jälkeen pyyparveen. Tuomari pyysi molemmat koirat kytkettyinä luokseen, jonka jälkeen koirat päästettiin uudelleen hakuun. Lähes välittömästi Castro törmäsi vuorostaan kahteen pyyhyn, jotka olivat jääneet parvesta jäljelle. Jälleen koirat kytkettiin, jonka jälkeen ne päästettiin uudestaan hakuun. Muutaman luovin jälkeen Castro otti seisonnan ja ohjaaja sai luvan toimia. Käskystä Castro eteni 3-4 metriä ja otti uuden seisonnan. Tässä vaiheessa soi tuomarin torvi ja hän käski kytkeä seisonnalta koiran. Kun ohjaaja kytki koiran, parin metrin päästä etumaastosta siivitti pyy. Castron peli päättyi sinä päivänä tähän.

CONRAD
Erä aloitettiin pellonreuna pusikon läheisyydestä. Molemmat koirat häviävät heti puskiin, josta lähtee peltopyitä kenenkään toteamatta mitä tapahtui. Tämä oli vapaan minuutin aikana joten se siitä joka tapauksessa. Tuomarin hoputettua ohjaajat puskien läpi ottaa pari seisonnan päätuomarin edessä Conradin seistessä hakualueen oikealla laidalla. Aputuomarin yrittäessä houkutellessa ampujia mukaan lähestymme Conradin seisontaa. Parin seisonta osoittautuu tyhjäksi, jolloin päätuomari töräyttää torveaan keskeyttääkseen erän. Aputuomarin käskystä kytken Conradin seisonnalta. Jatkettaessa kiertää Conrad mäntypuskan taakse jääden sinne seisomaan. Jälkijoukoissa olleet tukijoukot yrittävät epätoivoisesti viestittää seisonnasta ohjaajalle, joka ei näe koiraa, tuloksetta. Samalla parikaveri törmää peltopyyhyn kohtalaisen lähellä, jolloin Conradin seisonnalta lähtee fasaani. Tähän päättää päätuomari erän torven töräytyksellä ja molemmat koirat ovat ulkona kokeesta.

ASTA
Aamun nro:lla 1. starttaava pari. Astan haku laajaa, tiheää, vauhdikasta, ja jos oikein ”prassailee”, niin jopa tyylikästäkin. 15 min parihaun tuotteena ei kumpikaan hakuvuorossa olleista koirista hyvästä haustaan huolimatta löytänyt lintuja. Iltapäivällä tuomari kertoi antavansa Astalle hakuaikaa lisää 10 min. Viisaammat paikan päällä olijat osasivat tästä lisähakuajan määrästä päätellä ja kertoa, että Asta on hakunsa puolesta kiinni siis excellent – palkinnossa. Opas-ampujat kohteliaana Tanskalaismiehinä kertoivat missä päin ko. maastoa lintua on. Asta haki vauhdikkaasti ja tiheästi ja olisi tietenkin hakenut laajastikin, mutta rajoitin viheltämällä Astan haun laajuutta. Olihan itselläni tietty kova tarve päästä sinne oppaiden osoittamaan lintupaikkaan ennen paritoverina toiminutta bretonia. Bretonin haku loppuikin lyhyeen, tyhjä seisonta ja ulos. Sitten paritoveriksi Suomalaiskoira, Putkosen Pasin Tanyo, jolle tuomari oli myös luvannut 5 min lisää aamun epäonnisen erän jälkeen.
Asta oli Pasin "Tania" onnekkaampi ja päätyi ensin linnuille. Yksi pyy pomppasi ilmaan, mutta Asta seiso edelleen kun sahapukki. Kävelin kohti koiraa ja ennen kuin pääsin ihan koiralle saakka, 4 pyytä lentoon ja pyssyt soi. Yhden näin tiputettavan koiran nenän suuntaan. Ampuja kertoi kuitenkin että kahdesta tuli vainajia. Asta paikalla ja siitä noutoon, ensiksi se nenän edessä ollut. Seiso tiputettua lintua hetken, mutta sitten nappasi suuhunsa. Tuli sieltä lintu suussa kun aina ennenkin, mutta sylkäisi sen sitten minun jalkoihin! No, täällä se ei kuulemma mitään haittaa, mutta hävettäähän se kun oli yleisöä ja videokamerakin pyöri selän takana. Komensin Astaa toisen linnun noutoon, se oli tiputettu ikään kuin meidän selän taakse. 10 metriä koira meni ja Asta napsahtikin seisoman mäntytuppaaseen tai itse asiassa sen tuppaan sisään. No miten siitä "FCI –avanssit"otat, ku ite ei mahu puskan sekaan. Tietty yritin, mutta ei se auttanut kun komentaa koira avanssiin ja siitä kontaktissa ollut lintu ylös 4 metrin avanssilla. Sitten tuli laukaus. Sitä ensimmäisen tilanteen toista litua ei sitten ehditty koskaan noutamaan kun tuomari oli pyytänyt ampuja-oppaan sen hakemaan minun ja Astan ihmetellessä mäntytuppaan ympärillä tapahtunutta riistatyötä ja oppaan noutoa.
Siinä se oli Astan päivä. Tuomari sano että kannet on pantu kiinni Astan osalta, mutta että meidän pitää toimia edelleen Tanyon hakuparina heidän erän loppuun saakka. Minähän tietty taktikoin, enkä päästänyt Astaa enää kunnon hakuun. Totta kai etumaasto Tanyolle ja pisteet joukkueelle kotiin. Tästä Astan haun rajoittamisesta sain vähän "korvamakiaa" yhdeltä jos toiselta. No, mutta kukapa tietää, vaikuttiko se tuomarin lopulliseen mielipiteeseen vai ei.
MM- kisojen toisen päivän tulos edellä kuvatuilla ansioilla oli Tres Bon (erittäin hyvä ja olisiko se sitten meidän asteikossa normaali kakkonen). Illallisruokajonossa tuomari kävi minulle sanomassa: "Miksi rajoitit koirasi halua iltapäivän erässä, se ei ollut enää samaa hakua kun aamulla. Sen vuoksi Astan palkinto putosi Tres Boniin."


TANYA
Nyt näyttivät mahdollisuudet paremmilta sillä oltiin toisessa parissa. Ainoastaan epäilytti norjalainen kilpapari sillä se oli jo edellisenä päivänä pilannut oman ja kilpakumppanin päivän toiminnallaan. Ja taasen ennakkoajatukset sattuivat kohdalleen. Tanin taasen hakiessa hyvää vastatuulihakua ehkä hieman liian laajalti, mutta alaa voittavasti, toisen huidellessa miten sattuu. Norjalaisen koiran tuhratessa hajukentässä Tani tuli paikalle tuulen alta ja napsautti tiukan seisonnan. Hetken päästä norjalainen koira kaivoi linnun lentoon seisomatta. Aputuomari näytti minulle, että ota lintu ylös ja me toimittiin ”eurooppalaisittain”. Riistatyö meni hyvin ja ampujat ampuivat, mutta päätuomari ei hyväksynyt riistatyötä. Kilpakumppani suljettiin kokeesta, mutta se sai jatkaa hakua Tanin parina. Mutta eihän siitä tullut mitään ja tuomari sanoi, että etsitään koirallesi parempi pari ja jatketaan hakua tuonnempana. Eli käytännössä päivän lopulla.
Ja Astahan sieltä tuli pariksi. Hakualueella oli iso vuorimäntypuska ja Tani luovasi tuulen alta sen luokse ja meinasi jäädä sen luokse tuhraamaan, joten pillitin jatkamaan hakua. Asta tuli vuorostaan luovilta tuulen yläpuolelta puskan päälle ja sai kauniin yläpäisen seisonnan sinne. Hyvä eteneminen ja pyyt lentoon ja kaksi pyytä tippui. Hyvät noudot ja välissä yksi riistatyö lisää. Asta oli valmis, mutta se jatkoi Tanin parina. Mutta siihen loppuivat linnut vaikka koira teki kovasti töitä laajentaen hakunsa liiankin laajaksi. Toisaalta pitää olla tyytyväinen, että saatiin reilusti hakuaikaa eli ilmeisesti tuomari piti näkemästään.

Lauantai-iltana oli ohjelmallinen juhlaillallinen Urheilu- ja kulttuurikeskuksessa, jolloin myös vuoden 2005 voittajat julkistettiin ja jaettiin palkinnot. Mannermaisten kanakoirien joukkuekilpailun voitti Portugali 30 pisteellä, 2.tuli Ranska 22 pisteellä ja 3. Tanska 20 pisteellä.Suomi oli joukkuekisassa yhdeksäs Yksilökilpailun voitti unkarilainen Hari Herak ja lkssn Pradellinensis Rina. Tuloksia lisää löytyy mm.Tanskan Kennelliiton nettisivuilta: http://www.dansk-kennel-klub.dk






St. Hubertus 21.10.2005

Läpivienti
Ohjaaja saa yksin koiransa kanssa 20 min. hakuajan. Hänellä on saatavilla 6 patruunaa joista 4 voi käyttää ja yksi haulikko, joka ladataan kahdella patruunalla. Hän saa pudottaa korkeintaan kaksi hyväksyttyä riistaeläintä. Jos riistaa haavoitetaan, on metsästäjällä lupa ampua kaksi muuta eläintä, mutta haavoittaminen otetaan huomioon arvostelussa. Jos metsästäjä haavoittaa toistamiseen, koe keskeytetään. Kunnes hän on löytänyt viimeksi haavoitetun eläimen. Jos metsästäjä on jo ampunut molemmat eläimensä ja hänellä yhä on panoksia jäljellä niitä ei käytetä vaan jatketaan ladatun aseen kanssa ja tuomarit arvostelevat hänen toimintansa metsästäjänä. Jos metsästäjä ampuu ei luvallista eläintä, suljetaan hänet kokeesta. Tuomarit voivat myös keskeyttää kokkeen, jos hänen käytöksensä on vaaraksi hänelle itselleen tai muille. Kilpailu käydään erikseen miesten ja naisten sarjoissa; yksilö ja joukkue kilpailuna.

Arvostelu
Tuomareilla on tässä koemuodossa 100 pistettä jaettavanaan jokaiselle ekipagelle. Se jaetaan haulikon kanssa toimimisen taitavuuteen (20p), 50 pistettä metsästäjän toimintaan, sen täydellisyyteen ja oppineisuuteen metsästäjänä metsästyksellisestä näkökulmasta (15p), varmuuteen ja taitavuuteen (20p) sekä herrasmiesmäisyyteen (15p). Loput 30 pistettä annetaan koiran toiminnasta ja käyttäytymisestä. Ensimmäiset 15 ohjaajan ja koiran harmonisesta yhteistoiminnasta. Koiran koulutustaso on tärkeää, tottelevaisuus ja tehokas, säännöllinen haku, rauhallisuus linnun lähtiessä ja ammuttaessa ja noudon laatu. Loput 15 pistettä annetaan koiran luovuudesta ja linnunlöytökyvystä, tyylistä haussa ja seisonnassa lisättynä linnunkäsittelykyvyllä ja hajuaistin toimivuudella.

CONRAD JA HANNU
Conrad aloittaa 20 min eränsä ottaen seisonnan heti alussa. Lähestyessäni koiraa ollessani siitä noin 2m päässä lähtee peltopyy seisonnalta kuin katapultista suoraan ylös kaartaen takaviistoon. Kaksi laukausta jotka pöllyttävät höyheniä linnun peräsimestä ja mielessä muutamia perisuomalaisia kirosanoja linnun jatkaessa lentoaan. Seurasin lintua katseella todeten sen putoavan noin 150–200 m päähän tien toiselle puolelle. Otan koiran vierelle ja vien sen tien yli ja laitan sen noutoon. Kestää hetken ennen kuin koira löytää linnun, mutta ottaa sille seisonnan hyvin lähellä tietä. Näen kuolleen linnun koiran edessä ja annan noutokäskyn lataamatta asetta. Aseen lataamatta jättäminen oli tässä tapauksessa ilmeisen suuri virhe. Noudon jälkeen ylitämme tien ja jatkamme varsinaisella hakualueella. Conrad tekee pitkähkön jäljityksen edellä juoksevalle peltopyylle, joka päättyy seisontaan mäntypuskaan. Reipas nosto jolloin puskasta kuuluu siipien läpsytystä ilman, että näen lintua. Viimein ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen tulee puskasta peltopyy jonka lennon päätän yhdellä laukauksella. Erä päättyi noutoon. Pisteitä kertyi 63, joilla sijoitus oli 10/30.

Miesten joukkuekisassa toinen suomalainen osallistuja oli Henrik Standenskjöld-Nordenstam ja pn
Maisa av Rabbelung. Tämä ekipage keräsi pisteitä 54 ja sijoitus 16/30. Miesten joukkuekilpailun voitti Ruotsi ja henkilökohtaisen kilpailun tanskalainen Mads Winther Jensen ja lkssn Graesdalen Diana.

ASTA JA MERVI
20 min haun aikana Asta oli koko ajan linnuilla ja seisoi samaa fasaania 4 kertaa. Kaikki laukaukset (4 kpl) tuhlasin tähän fasaaniin. Näiden fasaaniseisontojen lisäksi Astalla oli kolme seisontaa pyille. Mutta kun 4 panosta sai vain käyttää, ei niistä riistatöiden tekemisestä ollut paljon apua. Tiputus antaa paljon pisteitä Hubertuksessa. Kahdella tiputuksella olisi ollut kirkkaasti naisten Hubertuksen finaalissa (sijat 1-2). Mutta yleisön edessä ampuminen olikin minulle odotettua jännittävämpää 
Näillä ansioilla naisten Hubertuksessa sijoitus 6/15.

Naisten joukkuekisassa toinen suomalainen ekipage Catarina Standenskjöld-Noredenstam ja puMagnum av Rabbelugn ei valitettavasti osallistunut eli joukkuetulosta ei Suomi naisten St. Hubertus –kilpailussa saannut. Naisten joukkuekilpailun voitti Italia ja henkilökohtaisen kilpailun tanskalainen Christine Due ja kkssn Kragborg Junior.

Tässäkään kilpailussa ei anneta sen kummempia kritiikkejä, eli on vaikea sanoa tarkalleen mistä pisteitä on kerätty ja missä niitä on menetetty. Kokonaisuutena on kilpailu suurelta osin jonkinlaista teatteria, josta ei kyllä suomalaisten silmin kaikkea välttämättä ymmärretty.


PM 23.10.2005


Sunnuntaina 23.10 kisattiin vielä pohjoismaisesta mestaruudesta mannermaisten kanakoirien kesken. Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi osallistuivat kolmen osanottajan joukkueilla. Suomea edustivat Hannu Liedes ja Conrad, Pasi Putkonen ja Tanya sekä Kenneth Gråhn ja Castro. Mervi Kukkonen ja Asta olivat varalla. Päätuomarina toimi erittäin sympaattinen tanskalainen Ingolf Bang ja aputuomarina ruotsalainen Tommy Andersson. Ampujia oli kaksi. Sää oli erinomaisen kaunis sunnuntaiaamuna ja päätuomari korostikin puhuttelussaan, että samalla kun maajoukkueet ottavat mittaa toisistaan, muistetaan nauttia myös hyvien koirien seuraamisesta ja hienosta päivästä, sillä Tanska antaa nyt parastaan. Jälkijoukot kyllä kannustivat asiallisesti omiaan, niin kuin maaottelun henkeen kuuluu. Ensimmäisellä kierroksella hakupareiksi oli pantu aina tanskalainen ja suomalainen koira ja ruotsalainen ja norjalainen koira. Oliko sattumaan se ei meille selvinnyt.

Suomalaisten suoritukset.

CONRAD
Erä alkaa tien vierestä ja on haullisesti sekava. Molemmat ohjaajat käyttävät pilliä reippaasti pitääkseen koirat poissa tieltä ja saadakseen ne ohjattua väljemmälle hakualueelle. Conradin haku oli erässä liian suppeaa ja alueen toinen puoli jäi käyttämättä. Tämä olikin ainoa tyhjä erä mitä Tanskanmaalla tuli eteen. Toisessa erässä haku oli hyvää, mutta valitettavasti törmäsi pyyhyn ja siinä se sitten oli. Tulos tai ulos.


CASTRO
Kolmannessa parissa starttasi Castro. Haku oli laajuudeltaan ja vauhdiltaan erinomaista tuomarin mielestä, mutta haun eteneväisyyttä oli vähän liikaa.( Loppukritiikissä tähän seikkaan tuomari kiinnitti huomiota, eikä voinut muuten erinomaisesta suorituksesta antaa Cacitia). Noin viiden minuutin haun jälkeen Castro otti seisonnan, paritoveri kytkettiin ja ohjaaja sai luvan toimintaan. Castro eteni noin 10 metriä, kaksi pyytä siivitti toinen itään, toinen länteen ja molemmat pudotettiin koiran jäädessä istumaan rauhallisesti paikoilleen. Luvan saatuaan se nouti molemmat yksitellen ripeästi ja moitteetta. Erän loppuajalle ei tuullut lisää tapahtumia. Toisessa erässä muutaman luovin jälkeen Castro päihitti taas paritoverinsa ottamalla seisonnan, toimintaluvan saatuaan eteni noin 15 metriä keskelle pyyparvea, jolloin useita pyitä siivitti. Ammuttaessa yksi pyy haavoittui, se putosi n.60 metrin päähän ja koira jäi rauhallisesti istumaan. Noutoluvan saatuaan se pienen haeskelun jälkeen toi raanakkopyyn ja luovutti sen ohjaajalle istuen. Tässä vaiheessa tuomari ilmoitti, että tämän koiran hän on arvostellut valmiiksi.

TANYA
Suivakon Tanya starttasi viidennessä hakuparissa ensimmäisellä kierroksella. Tanyan haku oli tuomarin mielestä sopivan laajaa ja vauhdiltaan hyvää. 1.erässä se takertui hieman pusikkoon, mutta ohjaajan käskystä lähti uudestaan hyvään hakuun. mikä päättyi seisontaan. Luvan saatuaan Tanya eteni määrätietoisesti joitakin metrejä, jolloin pyy siivitti. Ampuja haavoitti lintua ja se putosi n.50 metrin päähän, josta Tanya sen pienen etsiskelyn jälkeen löysi ja toi ohjaajalle luovuttaen sen istuen. Tuomari oli näkevinään, että Tanya vähän pureskeli raanakkoa, mutta tarkastettuaan sen, hän totesi, ettei pureskelusta näkynyt mitään merkkiä. Tanyan toinen hakuerä oli suht lyhyt. Se voitti linnut patitoveriltaan, joka taas kytkettiin, sai etenemisluvan ja pyy siivitti. Ampuja haavoitti sen verran pyytä, että se lensi takamaastoon ainakin 300 metriä. Tanyan osalta tuomari sai tässä vaiheessa arvostelun valmiiksi itse asiassa koko kisa päättyi näihin tapahtumiin.


Palkintojenjako oli suunniteltu suoritettavaksi vasta päivällisen yhteydessä klo 19, mutta koskasuurin osa porukasta oli lähdössä vielä samana iltana kotimatkalle, kritiikki ja palkintojenjako suoritettiin heti, kun koko väki oli koolla Vildbjergissä.

Suomen joukkueen kannalta hyvä päätös päivälle ja koko kilpailumatkalle. Suomi voitti maaottelun, koiraa nimettiin järjestykseen, muille luettiin vain kritiikki. Voittaja oli Suomen Rondeslottet Castro om. ja ohj. Kenneth Gråhn, toiseksi tuli Tanskan Birkemosens Donna. ohj.Jens Abildgård, kolmanneksi Suomen Suivakon Tanya om. ja ohj. Pasi Putkonen, neljänneksi Tanskan Slugtens Fulton ohj. Bo Jensen, viidenneksi Ruotsin Dixi ohj.Christian Larsson ja kuudenneksi Norjan Aasatruas GLT Röysa ohj.Glenn Olsen. Kiitospuheen yhteydessä Suomen joukkue luovutti kokeen järjestäneelle Tanskan Saksanseisojakerhon edustajalle Lars Helbolle Suomen Saksanseisojakerhon viirin, sekä tuomareille kerhon pillit. Lentoteitse saapuneet kannustusjoukot jäivät vielä yöksi Vildbjergiin, mutta me muut pakkasimme tavarat ja koirat autoon. Kotimatkalle pääsimme illan alkaessa hämärtää ja ajoimme Skånen Ludvigsborgiin,jossa jo tulomatkalla yövyimme rauhallisessa Granlidenin täysihoitolassa. Tukholmassa Putkoset hyvästelivät ja lähtivät omalle laivalleen, me muut omallemme. Lentäväksi lauseeksi matkamme aikana muodostui " Tämä oli hieno kokemus - heille”. Ja meille.



-Team Finland-



kuvat/449d92dede32c.jpg
MM -lintuja


kuvat/449d92df6bc67.jpg
Suomen joukkue maastossa
RIISTAKOIRA 2006

kuvat/450ad9ded5ea0.jpg
Ryhmätuomari Olavi Sirviö ja opas suunnittelemassa maastoreittiä iltapäivälle

Starttasimme Astan kassa Riistakoiraan 2006 Hyrynsalmella. Päivä ei ollut meidän; törmäys teereen ja puuttellinen yhteydenpito haussa metsämaisemissa teki jo ensimmäisenä päivänä meidän pelistä selvää.. Lähdimme siis takaisin kotiin ja jatkoimme jahtihommia..

kuvat/450ad9dfd6481.jpg
Teppo ja Viliman Thunturi hymy huulilla eka päivänä tiedotuksen ja riistatyön jälkeen.. ainoa pari, joka meidän ryhmästä jatkoi toiselle päivälle..




Tämä pari selvitti tiensä myös MESTARIKSI VUONNA 2006! Onnittelut Tepolle ja Thunturille! Olen päässyt seuraamaan Thunturin toimintaa niin tunturissa, pellolla kuin metsässä; Thunturi on hieno koira!


MUOTKAN KOKEET 4. ja 5.10.2006

kuvat/4531376963d53.jpg
Palatessa koemaastosta Nuhbirilta metso oli löytänyt Karigasniemen kylällä tälläisen mainoskyltin tähystyspaikakseen :-)


Nuhbirin maasto oli kaikin puolin ryhmällemme hyvä. Sieltä löytyi lintuja vähintäänkin riittävästi. Astan ko. kokeissa saavuttamaan VOI 1 palkintoon pudotettiin 4 riekkoa. Astalla oli kokeessa 5 riistatyötä joihin kahteen tiedotus. Haku kulki koko päivän Astalle tyypilliseen tunturityyliin, laajasti, tuultakäyttäen ja oleelliset maastopaikat huomioiden. Riistatöissä oli sanomista lintujen nostoissa; arvosanat olivat haku 5, riistatyö 3, nouto 5, jälki 5, vesi 3 ja tiedotus 5.


kuvat/453138bd65118.jpg
Ilkka Hietala ohjasi lkssn (n. 3,5 v) Amarin käyttövalioksi Muotkan kokeessa 5.10.2006! Onnittelut tälle pariskunnalle!! Päivä oli parin 2 vuotis kihlajaispäivä, Amarin lahja heille oli upea!!


Amarin ja muiden pohjanmaan poikien koirat pelasivat 5.10.2006 pidettävässä FR -cupissa niin hyvin, että kaatoivat Lapin joukkueen myös lapissa ylivoimaisesti! Onnittelut koko joukkueelle, hienoja koiria!!


kuvat/453138be09bc8.jpg
Jussi Suomaa näytti Nuhbirin ryhmäläisille kuinka sen koiran kuuluisi avansseerata, tilanteesta ohjaajan pudottama riekko reppuun!
kuvat/449918f70ac7b.jpg
kuvat/449918f70bc01.jpg
kuvat/449918f70ce2e.jpg