Untitled Document

 

 

 

Untitled Document
Omat jutut
- kasvattajan ajatuksia
- mietteitä Tanskan reissulta

Lainatut jutut
- vanhoja juttuja seisojalehdistä

Kokeet ja tapahtumat

 


Omat jutut

kuvat/454a529a38466.jpg
Astan riekkoseisonta..
KASVATTAJAN AJATUKSIA…


Päätös ottaa seisoja...

Jos olet tehnyt päätöksen ottaa karkeakarvainen saksanseisoja, on syytä varautua siihen että seisova koira on aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä vaativa metsästyskoira. Parhaimmillaan se on hieno ja monipuolinen, luotettava metsästykumppani, joka tarjoaa sinulle veriä kuohuttavia kokemuksia läpi elämänsä.


Kasvattaja – mihin voin vaikuttaa...

Kasvattajana minä haluan tehdä pienten metsästyskoirien alkujen taipaleen ja yhteistyössä pennun ottajan kanssa koko elämänkaaren mahdollisimman mukavaksi.

Kasvattajana voin vaikuttaa paljon siihen, mitä kokemuksia tarjoan siinä kahdeksassa viikossa pennuille ennen uuteen kotiin lähtöä. Voin vaikuttaa siihen, millaisella nartulla pennun teetän, millaisen uroksen nartulleni valitsen. Vain minä vaikutan siihen, että koirani voivat hyvin. Loppupelissä ovatpa tulokset kokeista ja näyttelystä kuinka hyvät tahansa, vain minä tiedän, että onko narttu jolla kasvatan jalostukseen kelpaava. Minun tulee harkita sen taustojen, ominaisuuksien, terveyden ja luonteen olevan sellaisia, että jälkeläisten tuottaminen sillä on järkevää, koska tunnen koirani parhaiten. Minä voin vaikuttaa siihen, millaiseen kotiin koira pääsee. Minä voin ohjata ja opastaa kasvattieni ottajia koiran hyvinvointiin ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Minä voin siis vaikuttaa erittäin moneen asiaan.

Kasvatustyössä tulen panostamaan ulkomaisen veren käyttöön. Suhteista ulkomaille täytyy olla korvat avoinna, ja tehdä yhteistyötä myös muiden suomalaiskasvattajien kanssa. Kasvatukseen ja jalostuksen ideointiin on paneuduttava yhdessä muiden kasvattajien kanssa.

Minun tulee tiedostaa myös ulkosiitoksiin liityvät riskit ja hyväksyä se tosiasia, että ulkosiitos ei välttämättä tuo aina ainakaan ulkomuodoltaan niin tasaisia pentueita. Ajattelen kuitenkin vielä olevani niin nuori, että ehdin tällä kasvatusideologialla saamaan sopivasti uuden veren tuomaa positiivisuutta koiriini. Pystyn myös jatkossa yhteistyössä samoilla linjoilla olevien suomalaiskasvattajien kanssa linjaamaan tasaisuutta myös ulkomuotoon terveistä suomalais - ja tuontiveristä.


Millaisia koiria minä haluan kasvattaa?

Sellaisia koiria, joilla on edellytykset tulla hyväksi metsästyskoiraksi. En halua tinkiä koiran riistainnosta – haluan karkkarin olevan innokas ja iloinen kaikessa metsästykseen liittyvässä tekemisessään. Haluan sen luonteen olevan avoimen ja sellaisen, että se mahdollistaa kouluttamisen. Terveys ja luonne ovat perusta koko koiran elämän kaarelle. Riistainto ja luonne, mielummin molempia ennemmän, kuin liian vähän. Arvostamieni ominaisuuksien; laajan haun, varjaiskypsyyden, väsymättömän riistainnon myötä, vastuu millainen koirasta tulee, jää enemmän ohjaajalle. Tämän vuoksi on syytä tässä yhteydessä kertoa, että kasvattamani koirat eivät välttämättä ole ”helpoimmasta päästä” lajissaan. Haluan, että ominaisuudet ovat sellaisia, että kouluttaminen on enemmän muokkausta oikeaan suuntaan ja jarruttelemista kuin tuputtamista ja työntämistä.

Tiedostan sen, että aina ei asettamaansa tavoitteeseen pääse. Kasvattajana oleminen on riskien ottamista. Se on enimmäkseen faktaan perustuvaa toimintaa, mutta myös ajatukisen ja ideoiden kautta tunnepuoleen liittyvää. On luotettava omaan tunteeseen ja huomioitava faktat. Etukäteen siltikään ei voi tietää mitä tulevan pitää. Siinä onkin kasvattaminen haasteellisuuden viehätys.


Uuden pennun ottaja – mihin sinä voit vaikuttaa..

Perusedellytykset koulutukselle; sosiaalisuus ja kiintymys omistajaan luodaan juuri 8-16 vkon iässä. Tänä aikana henkilö, joka koiraa kouluttaa, leimaannuttaa pennun parhaaksi kaverikseen, eli viettää kaiken liikenevän ajan pennun kanssa yhdessä puuhastellen ja tavoille opetellen.

Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että seisojalla on yksi “isäntä”. Se ei tarkoita sitä, etteivätkö perheen muut jäsenet saisi pentua helliä tai myöhemmässä vaiheessa koiraa lenkeilyttää, syöttää, hoitaa, harrastaa jne.,
Kouluttajia on kuitenkin aluksi vain yksi, ja siten on selvää myös se, kenellä koirasta on vastuu. Kouluttaja on koiran näkökulmasta perheen lauman johtaja, sitten tulee muut perheenjäsenet, ja lauman alimmainen on koira. Kouluttaja pitää myös tästä huolen. Pennun ei saa päästä nousemaan arvoasteikossa yhdenkään ihmisen yläpuolelle, ei lasten eikä aikuisten.

Metsästyskoirat, eritoten seisojat, nauttivat elämästään parhaiten, kun heillä on turvallinen, tarpeeksi huomiota ja hellyyttä antava koti/ omistaja, ja että koirat saavat toteuttaa itseään, metsästystä parhaan kaverin, omistajan kanssa mahdollisimman paljon. Metsästyksellä en tässä yhteydessä tarkoita ainoastaan riistan pudottamista tai kaatamista, vaan myös harjoittelua, yhdessä liikkumista luonnossa jne.
Seisoja ei todellaan ole mikään pelkkä “tarhakoira”, vaan se on samalla sekä seura- että metsästyskoira. Toki tarhassakin se viihtyy ja osaa olla, mutta sen ei kuulu asua koko aikaa tarhassa.
Saksanseisoja on monipuolinen ja palvelualtis metsästykoira. Se seisoo, noutaa, ajaa ja toimii apuna pienpetojahdissa. Riistan saaminen reppuun hyvästä tilantanteesta sitten kun “homma toimii” palkitsee koiraa ja omistajaa hyvästä harjoittelusta ja yhteistyöstä.

Riistakannat ovat nykyisin sellaiset, että “teurastushommiin” harvemmin pääsee. Tämäkin kannattaa muistaa, kuolleella linnulla voi kyllä treenata noutoa, mutta riistatöitä niillä ei tehdä…

Metsästyksestä sekä seisoja että omistaja nauttivat eniten silloin, kun koira on koulutettu tehtäväänsä tarpeellisella kärsivällisyydellä ja jämäkkyydellä.
Nuorelle, puolivalmiille koiralle ei kannata riistaa pudottaa tai kaataa. Lahjakkaankin koiranalun saa pilalle ampumalla riistaa epäedullisista tilanteista. Itsekin olen saanut “tutaa” tämän kantapään kautta. Kärsivällisyys ja määrätietoisuus kyllä palkitsevat sitten kun koira on metsästykselle valmis.

Koiralle on tarjottava riittävästi mahdollisuuksia oppia asioita. Perustottelevaisuus opetellaan erityisellä huolella ja tositarkoituksella pentua viedään riistalle vasta kun perusasiat kunnossa. Metsästykseen liittyvissä asioissa koiran toimintaan puututaan, jos tilanne niin vaatii. Koiralle on annettava riistalla mahdollisuus “hoksata” asiat itse, mutta peliin on puututtava, jos koira metsästää vain itselleen…

Jokainen koira on yksilö, ja yksiselitteistä kaavaa ja tapaa kouluttaa ei ole olemassa. Palkitseminen oikealla hetkellä, oikeaan aikaan tuottaa kuitenkin parhaiten hedelmää. Olen vakuuttunut myös siitä, että sovelias kuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan on poikkeuksetta seisojalle tarpeen. Kuriton seisoja on hermoja raastava paketti, niin kotona kuin metsällä. Kuriton seisoja pilaa koko metsästyspäivän, jos se ajelee linnut ja muun riistan edestäsi lentoon ja ajelee niitä pitkin metsiä omien halujensa mukaan… reppu ei ole kovin painava tälläisen koiran kanssa koskaan, eikä metsästyksestä nauti kumpikaan, jos homma ei toimi.

Kouluttajan pitää muistaa nostaa tuntosarviaan, ja aistia, mitä koira kestää, mitä ei. Jotkut pennut heräävät ja kypsyvät varhain, toiset myöhemmin. Toinen on herkkä, toinen “kovapäisempi”.
Näistä asioista on hyvä puhua muidenkin harrastajien kanssa ja miettiä, mikä konsti missäkin asiassa sopii minun koiralle. Harjoitteleminen muiden harrastajien kanssa yhdessä avaa silmiä oman koiran suhteen niin hyvässä kuin pahassa.

Voit osallistua alueellasi olevaan koiratoimintaan, tokoporukat ja seisojaväen omat harjoitteluillat/ päivät tuovat aina uutta näkökulmaa asioihin. Hanki itse tietoa aktiivisesti, lue kirjallisuutta, katsele videoita, ja kertaa niitä aina aika ajoin. Myös kaer- kokeiden seuraaminen jälkijoukoissa on antoisaa, ellei ole itse aikasemmin kokeissa käynyt. Näyttelyihin kannattaa myös tutustua etukäteen. Soittamalla kokeiden koetoimitsijalle, saa yleensä luvan mennä seuraamaan kokeita jälkijoukkoihin. Kokeisiin ja näyttelyihin meneminen omalla koiralla on sitten mukavampaa ja helpompaa.
Kulje kuitenkin koirasi kanssa paljon kahdestaan. Niiltä reissuilta teille molemmille jää parhaat palat koulutuksesta ja metsäsyksestä käteen.

Lupaa itsellesi ja koirallesi huolehtia terveydestänne, oikeasta ravinnosta ja liikunnasta. Koiran rokotukset, terveyden tarkkaileminen yleensä; koiran huolto (kynnet, korvat, tassut jne) on huolehdittava säännöllisin väliajoin. Näin varmistat, että paras metsästyskaverisi on aina fyysisesti valmis toimimaan kanssasi, ennaltaehkäiset sairauksia ja pidennät koirasi ikää.

Sinä voit antaa panoksesi jalostuksella osallistumalla kokeisiin ja näyttelyihin. Sieltä saatava tieto tukee jalostusta mitattavan tiedon muodosssa. Samoin tekee käynti lonkkakuvauksissa noin 1½ - 2 vuoden iässä.
Saksanseisojat kuuluvat Suomen Kennelliiton PEVISA -ohjelmaan ja pentujen rekisteröinnin raja-arvo pentueen vanhemmilla on B.

Seisojan mielen pitää virkeänä “luppoaikana” kaikenlainen yhdessä tekeminen; noutaminen, toko, uinti, lenkkeily ja niissä yhdessä onnistuminen ja niistä koiraa palkitseminen tuovat psyykkistä mielihyvää koirallesi ainakin yhtä paljon kuin sinulle.

Reipas, terve ja koulutettu seisoja tervehtii sinua kotiovella aina häntää heiluttaen. Se on aina valmis palvelemaan ja pysyy uskollisena kaverina omistajalleen elämänsä loppuun saakka.

kuvat/454a529aafdd2.jpg
Astan avance..


kuvat/454a529b08ecc.jpg
Ja pudotus..


kuvat/4531503419552.jpg
Tunturin antimia..



kuvat/454a529b9d18f.jpg
Huldan hyvä päivä lainakoirana..


kuvat/4499193af25d1.jpg
----------------------------------------------------------

Tanskan reissun 2007 antimia, mietteitä ja oppia, karkeakarva ihmisten kanssa jutustelun pohjalta..


Aluksi hieman Tanskalaisten koirien kokeista:

Eri koemuotoja ovat:

Kenttä(pelto)koe (markprøve), luokat NUO ja AVO
Käyttökoe (brugsprøve) luokat VOI
Täyskäyttökoe (fuldbrugsprøve)
Voittajaluokan koe (vinderprøve) luokat VOI
Nouto –ja laahausjälkikoe (Slæb- og apporteringsprøve) luokat NUO, AVO ja VOI
Verijälkikoe sorkkaeläimen jäljestykseen ja kaadosta/ raanakon löytymisestä tiedottamisineen (Schweissprøve, joita eri tasoisia= verijäljen vanhuus (tunteina) ja mittaisia jälkiä)

Kun tarkastellaan koemuotoa ”markprøve”, nuo –luokan kokeen sisältö on samankaltainen kuin meillä, samoin avo –luokassa. Koirille kokeillaan haku, riistatyö ja nouto.

Vesi – ja jälki suoritetaan erikseen kuten meillä. Tanskassa on kuitenkin voi -luokassa vesi –ja jälkityössä käytäntö, että kun koira suorittaa sen ensimmäisen kerran, se on voimassa kaksi vuotta. Tämän jälkeen koiran pitää suorittaa se uudelleen, mutta sen jälkeen se on voimassa koko loppukilpailu-uran.

Tanskassa järjestetään nuo –luokan ikäisille koirille jalostuskokeita alueittain. Nuo –luokan kokeen tarkoituksena on nimenomaan edellisvuonna syntyneiden pentueiden ominaisuuksien mittaaminen jalostusta varten.

Arvioitavia ominaisuuksia nuo –luokassa ovat:

Kenttätyöskentely:
-Tarmokkuus ja jahti-into koko päivän ajan
-Riistanlöytökyky
-Hakulaajuus
-Tyyli
-Seisonta
-Eteneminen
-Tuulenkäyttö
-Itsenäisyys/ toimintatarmo itsenäisyyttä vaativissa tilanteissa
-Sujuvuus/ yhteistyöhalu kaikissa osa-alueissa
-Psyyke (toiminta koko päivän ajan ja reaktiot ampumiseen, toisiin koiriin ja ihmisiin)

Vesityöskentely
- itsenäisyys, into, tarmokkuus, yhteistyöhalu,

Jälkityö
-jäljestyshalu (jälki on noin 300 m, 2-5 tuntia vanha, verta saa käyttää jäljellä ¼ litraa ja siinä on oltava 90 asteen kulma).

Ominaisuuspisteet eri ominaisuuksille jaetaan arvoasteikolla 1-5, numeroiden tarkoittaen seuraavaa:
5. koira suoriutuu tästä osa-alueesta huomattavasti rodun keskiarvoa paremmin
4. koira suoriutuu tästä osa-alueesta rodun keskiarvoa paremmin
3. koira suoriutuu tästä osa-alueesta rodun keskiarvollisella tavalla
2. koira suoriutuu tästä osa-alueesta rodun keskiarvoa heikommalla tavalla
1. koira suoriutuu tästä osa-alueesta rodun keskiarvoa huomattavasti heikommalla tavalla
- ei voida arvostella tottelemattomuudesta johtuen

Ominaisuuksien pisteytys on omansa ja kokeissa palkintosijaa varten eri osa-alueet pisteytetään erilaisin kertoimin samansuuntaisesti kuten meillä.

Metsästystaipumusten lisäksi nuorten koirien jalostusta mittaavassa ja palvelevassa kisassa arvostellaan ulkomuoto.

Palkintosijat metsästyskokeiden kenttämuodon laatuarvostelussa ovat samat kuin meillä: Tanskassa nuo 1 saavuttaneen koiran palkinto vastannee täysin meidän nuo 1 palkinnon vaatimuksia. Samoin avo ja voi –luokissa, erona se, että voi –luokassa ei vaadita kenttäkokeessa tiedotusta. Erona on myös se, että voi –luokan kenttäkokeet ovat aina kilpailuja ja koirat hakevat parihakua.

Käyttövaliosäännöissä on myös eroa meidän kokeisiin verrattuna. Koira tulee metsästysvalioksi omalle rodulle järjestetyissä kokeissa yhdellä kenttäkokeen voi –luokan ensimmäisellä palkinnolla ja täyskäyttökokeen (osallistuvat kaikki mannermaiset koirat) ensimmäisellä palkinnolla koira, joka voittaa ko. kilpailun . Täyskäyttökokeessa testataan kenttätyöskentelyn (kenttähaku, seisonta, eteneminen, käyttäytyminen pudotustilanteessa) lisäksi suuri määrä muita monipuoliselle metsästyskoiralle tärkeitä ominaisuuksia, kuten eritasoisia noutosuorituksia, vesityöskentely, laahausjälki, verijälki jne..

Käyttövalion arvon saavuttaa koira, joka voi –luokan käyttökokeessa (käytännössä pelto/ kenttäkoe) 3 kertaa saavuttaa 1. palkinnon voittaen kilpailun (parihaku). Näistä ensimmäisistä palkinnoista kilpailevat samassa kilpailuissa kaikki voi –luokassa kilpailevat mannermaiset rodut.

ERI VAATIMUKSET PÄHKINÄNKUORESSA:

Jalostusrekisteri (AVLSREGISTER):
- 1. palkinto avo –luokan virallisesta kenttä (pelto) kokeesta (Markprøve) tai käyttöluokassa Tanskan kennellitton virallisessa kenttäkokeessa
- nouto –ja laahausjälkikoe suoritettuna (Slæb- og apporteringsprøve)
- 1. palkinto 400 metrin, 3 h vanhalla verijäljellä (Schweissprøve)
- virallisesta näyttelystä 1. palkinto avo –tai käyttöluokasta sen jälkeen kuin koira on täyttänyt 2 vuotta
- HD: A tai B

Metsästysvalio (JAGTCHAMPIONAT, DKJCH):
- 1. palkinto tanskan käyttökokeessa (voi –luokka)
- 1. palkinto tanskan täyskäyttökokeessa
- Voi –luokan 1. palkinto käyttökokeesta kokeen voittajana tai täyskäyttökokeen mestaruus (1. palkinnolla)
- virallisesta näyttelystä 1. palkinto avo –tai käyttöluokasta sen jälkeen kuin koira on täyttänyt 2 vuotta
- HD: A tai B

Käyttövalio (BRUGSCHAMPION, DKBRCH):

a) Kolme kertaa voittaja voittajaluokan kokeessa 1. palkinnolla (jokaiseen vaaditaan linnun pudotus). Yksi 1. palkinnoista voi olla saavutettu tavalla b tai Tanskan avoimesta (kaikki mannermaiset rodut) voi –luokan kokeesta. Yksi 1. palkinto voi olla saavutettu myös Ruotsin, Norjan tai Suomen VOI –luokan kokeesta.
b) Mannermaisten rotujen virallisen kenttäkokeen paras koira 1. palkinnolla ja 1 palkinnolla täyskäyttökokeen mestari, joka voittaa voittajaluokan.
- virallisesta näyttelystä 1. palkinto avo –tai käyttöluokasta sen jälkeen kuin koira on täyttänyt 2 vuotta
- HD: A tai B

Muotovalio (EKSTERIØRCHAMPION, DKCH):
- 3 x serti virallisesta Tanskan kennelliiton näyttelystä kolmelta eri tuomarilta
- yksi serteistä tulee olla saavutettu sen jälk. kun koira on täyttänyt 24 kk
- 1. palkinto Tanskan kennelliiton virallisen käyttökokeen avoimessa - tai käyttöluokassa
- vesi –ja jälkityökoe suoritettuna
- A tai B lonkat

Merkille pantavaa on, että käyttökokeiden valiovaatimuksissa on lonkista raja-arvo, samoin vaatimuksena näyttelystä 1. palkinto. Myös käyttökoiran muotovalion arvon saavuttamiseen pitää olla käyttökokeesta 1. palkinto.

Ainakaan tanskalaiset saksanseisojaharrastajat eivät ole niin kauhean innokkaita näyttelyssä kävijöitä. Pääosin sertien perässä ei viitsitä hypätä useita kertoja. Useat hakevat vain tarvittavan 1. palkinnon ja näyttelyt on siinä..

Karkeakarvaisista Tanskassa:

Karkeakarvaisia saksanseisojia rekisteröidään vuosittain noin 800 kpl ja metsästysvalioita karkeakarvaisissa valmistuu vuositasolla kahdesta kymmeneen koiraan. Käyttövalioita ei tule edes joka vuosi (viimeisimmät kk- käyttövaliot ovat vuosilta 2003 Kragborg Uniq ja 2005 Hjortlunds Gismo). Käyttökokeissa valioituneiden (metsästysvaliot ja käyttövaliot yhteenlaskettuna) määrä on prosentuaalisesti huomattavasti alempi kuin Suomessa. Vaatimuksiltaan Suomen käyttövalion arvoa vastannee tuo Tanskalaisten metsästysvalio, joka suomennetaankin meikäläisittäin Suomalaisen koiran rekisterikirjaan KVA.

Alan harrastajien kertomana sekä pienrotujen, että osan valtarotujenkin koirien metsästys –ja käyttövalioksi tulemista estävät useasti ne seikat, että koira ei läpäise Tanskan täyskäyttökoetta (fuldbrugsprøve). Tie kaatuu useimmiten tässä kokeessa ketun noutoon sekä vaikeisiin muihin nouto ja vesityöskentely –sekä jäljestystehtäviin mitä fuldbrugsprøve sisältää. Eli myös valtaroduissa (kk ja lk) on koiria, jotka saavuttavat markprøvessa tarvittavat koesaavutukset, mutta eivät suoriudu fuldbrugsprøve:sta, eivätkä näin ollen valioidu.

Eräs kasvattaja totesikin, että eikö olla aika myöhässä, jos aiomme tehdä mannermaisista koirista pelkästään täysiverisiä lintukoiria, englantilaiset ovat tehneet sen jo ennen kuin mannermaissa tiedettiin seisovista koirista juurikaan mitään.

Useat tapaamani Tanskalaiset karkeakarvaihmiset olivat sitä mieltä, että fuldbrugsprøve:n säilyttäminen vakaasti otettavana ja arvostettuna koemuotona, mukana jalostuksen ohjaajana, on ainoin ja oikea tie säilyttää mannermaiset rodut niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisina monipuolisina koirina.

Tapaamistani Tanskalaiskasvattajat/ harrastajat olivat sitä mieltä, että koirat, jotka näitä täyskäyttökokeita eivät läpäise, omaavat yleensä vähintäänkin hivenen pehmeän luonteen, valikoivan riistainnon, puutteita koulutettavuudessa ja puutteellisen vesityö –ja jäljestämisinnon. Juuri tämä koemuoto selvittää yksilön koulutuskestävyyden ja taipumukset toimia ja muokkautua monipuoliseksi metsästyskoiraksi rotumääritelmän tarkoittamalla tavalla. Lähes jokainen harrastaja ihmetteli minulle äänen sitä, miksi meillä Suomessa ei kyseistä koemuotoa ole!
Eräs lähes 40 vuotta kk seisojia kasvattanut kasvattaja, jonka mielipiteitä mielelläni kuuntelin, kertoi, että liiallinen pehmeys ja riistainnon puute ovat saksanseisojan pahin vihollinen. Ei ole kenellekään jalostuksella oikeutettua tehdä mannermaisesta monikäyttökoirasta jotain muuta, mihin se alun perin on tarkoitettu. Nimenomaan saksanseisojien luonteen, koulutettavuuden, riistainnon ja toimintatarmon ansiosta jokainen saa kouluttamalla ja erilaisia mahdollisuuksia koiralle tarjoten, tehdä siitä juuri sellaisen metsästyskoiran minkä tarvitsee! Sellainen koira on saksanseisoja!
Kulloisenkin henkilön omia tarpeita ei saa alkaa vaalimaan jalostuksella, joka poikkeaa siitä rotumääritelmästä mitä koirillemme on määrätty: ei saa alkaa jalostamaan saksanseisojasta pelkkää lintukoiraa, tai pelkkää ajokoiraa, petokoiraa, noutajaa tai jäljestäjää, saksanseisojan on taidettava nämä kaikki asiat! Kokenut kasvattaja vielä jatkoi: keskinkertainenkin taso kaikissa osa-alueissa riittää, kunhan koira on riistaintoinen ja omaa koulutukseen soveliaan luonteen!. Jalostuksen suuntaaminen väärin, vie pahimmassa tapauksessa koiriltamme sitkeyden, koulutettavuuden, luonteen kovuuden ja saa aikaan puutteita, mitkä mannermaiselle koiralle ovat häpeällisiä.

Kaiketi näiden seikkojen vuoksi Tanskalaiset haluavat kunnioittaa rodun alkuperämaan tavoin saksanseisojaa monipuolisena metsästyskoirana, ja pitää kokeita meidän kokeisiin verrattuna monipuolisen metsästyskoiran jalostuksen ohjenuorana. Toki näitä kokeita Tanskalaiset perustelevat myös sillä, että heillä aivan oikeasti, käytännössä metsästetään riistaa saksanseisojalla monipuolisesti; linnut, rusakot, pedot ja sorkkaeläimet.

Näissä lauseissa on miettimistä taas kerran itselle ja itse kullekin rotujemme jalostusasioista kiinnostuneille. Näin Tanskan reissulla useita eri kotitekoisia, ja Tanskan kk –kerhon sekä sen aluekerhojen tekemiä seisojavideoita. Kautta linjan, rodusta riippumatta, näissä videoissa Tanskalaisten koirien toiminta riistalla ja koirien koulutustaso kaikilla osa-alueilla oli merkillepantavan korkea! Maastossa tapaamani Tanskalaiskoirat sekä astutusreissulla, että MM –kilpailussa, ei haussa ja lintutyöskentelyssään ainakaan peltolinnuilla häviä esimerkiksi meidän koirillemme vähääkään. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että olen nähnyt vain kourallisen Tanskalaisia koiria, ehkä minulle on näytetty vain parhaat palat 

Tanskalaisten kk- harrastajien kertomia ongelmakohtia:

- Harrastajakunnan harrastajamaisuus – koiria ostaa henkilöt ja niitä myydään henkilöille, jotka eivät metsästä

- Metsästysmaiden ja harjoitusmaastojen rajallisuus

- Pieni populaatio > liiallinen linjasiitoskasvatus > perinnölliset sairaudet: epilepsia, HD, OD, luonteet

- Epäonnistuneet tuontikoiravalinnat > niistä levinneet sairaudet – niistä yksi tällä hetkellä pinnalla olevin, von Willebrand –tauti (verenvuototauti)

Yhteistyöstä ja typistyskiellosta:

Suomen typistyskielto sai tukevat arvostelut. Sen suomen typistyskiellon he juuri ja juuri ymmärsivät, muttei lainkaan sitä, ettei meidän kokeissa/ näyttelyssä voida esittää muualta tuotuja tai ulkomailta kilpailemaan tulevia typistettyhäntäisiä saksanseisojia! Tanskalaiset olivat sitä mieltä, että jalostuksellisesti tuontikoirien esittäminen maassa mihin se tuodaan, on ensiluokkaisen tärkeää. Typistyskiellosta kärsii jo muutenkin rutkasti kansainvälinen yhteistyö, ja muiden maiden harrastajien intressi suomalaiskoiria/ jalostusta kohtaan. He kertoivat, että kansainvälisenä kisakenttänä Suomen luonnon antamat puitteet katoavat tuhka tuuleen tämän typistyskiellon myötä.

Uuden veren tuominen tehdään kiellolla sen verran vaikeaksi, että rohkeimmat tanskalaiset epäilivät, että joku päättävä elin suomessa tähtää tällä teolla lopulta koko tuontikoirien tuonnin lopettamiseen ja näiden rotujen perikatoon Suomessa.. Sain paljon kannustusta ja terveisiä myös kerhollemme siihen, että taistelu asian suhteen täytyy käydä vankalla asenteella loppuun saakka ja saada typistettyjen koirien esittäminen ainakin metsästyskokeissa sallituksi!

Useilla tanskalaisilla kasvattajilla on vuosikausien kokemus/ yhteistyö rodun emämaahan Saksaan. Jo maantieteellinen sijainti tekee sen heille merkittävästi helpommaksi kuin, mitä se on meille. Heillä on lujittuneet suhteet maan harrastajiin ja kasvattajiin; he myös jonkin verran kilpailevat että metsästävät siellä. Nämä samat henkilöt seuraavat kaikki naapurimaansa merkittävät tapahtumat paikan päällä. Katsovat käyttämänsä koirat paikan päällä tosi toimessa. Seuraavat tiiviisti merkittävien jalostuskoirien perimää Saksassa. Tanskalaiset ovat tässä suhteessa ystävällisiä ja avoimia. Sain heiltä täyden tuen siihen, että auttavat tarvittaessa sekä tanskalaisten että saksalaisten koirien taustojen selvittelyssä.

He antoivat myös kerhollemme terveiset von Willebrandin taudin estämiseksi: Testatkaa vähintäänkin kaikki jalostukseen käytettävät tuontikoirat, ja myös suomalaisnartuille käytetyt ulkomaiset koirat, myös muut kuin saksalaiset! Mitään mahdollisuutta sen tuloon kantaan ei kannata antaa. Näin tämä muuten salakavalasti kantaan pesiytyvä tauti saadaan lopullisesti kuriin kaikissa saksanseisojia harrastavissa maissa. Tanskalaiset ovat ottaneet käytännön omaan pevisaan.
kuvat/4499193b0009a.jpg
kuvat/4499193b013e1.jpg
kuvat/4499193b0627a.jpg
kuvat/4499193b07558.jpg
kuvat/4499193b08967.jpg