Onko tuttavapiirissäsi naishenkilö, joka murrosiässä oli ihan mahdottoman ”kärtty”, ja kapinallinen kaikkea järkevältä tuntuvaa kohtaan? Normaalia murrosikään ja nuoren kehitykseen kuuluvaa toimintaa, sanotaan.

Tai tunnetko nuoren aikuisen tai keski-ikäisen naisen, joka pms -oireessaan raastaa niin perheensä, työkavereiden kuin ystäviensä hermoja kuukausittain? Terveystieditteissakin kerrotaan, että esim pms oireet nimenomaan vaivaavat niitä, joilla hormonit hyrräävät normaalisti. Se ei siis ole sairaus vaikka joskus vaatikin hoitoa.

Onko suvussasi nuori mies, joka kapinoi kaikkea lain kirjaimiin kirjoitettua vastaan? Tiedätkö nuorta aikuista miestä, joka rakkauden huumassa häätää sysimustasukkaisuudellaan olemattomatkin kanssakilpailijat tiehensä jopa väkivaltaa käyttäen? Tätä tapahtuu ihmisten keskuudessa mittavat määrät, eikä itse asiassa tule kenellekään uutisena.

Koira on ihmistä alkukantaisempi, vähemmän loogiseen ajatteluun kykenevä eläin. Onko sitten ihme, että viettinen metsästyskoira ei pysty aina käyttäytymään laumassa siten, että se tuntuisi meistä ihmisistä siltä odotetulta lutuselta ”sohvasämppiöniltä”?

Aasinsiltana ihmisten käyttäytymisten kautta siirryn suoraan koiriin, koska ainakin edellämainituista omista piirteistä puhuminen tuntuu varsin epämiellyttävältä ainakin julkisesti. Näin on kyllä myös koirien vastaavien ongelmien kanssa. Edelleen asia on arkaluontoinen ja koirienkin ”käytösongelmiin” liittyvistä asioista puhuminen vailla kiihkoa välissä varsin hankalaa.

Olen saanut vuosien varrella jonkun verran yhteydenottoja koirien laumaristiriitatilainteisiin liittyen niin kasvateiltani kuin muiden kasvattamien rodun edustajia omistavilta henkilöiltä lähinnä harrastamaani rotuun ja roturyhmään kytkeytyen. Riitapukarit ovat luonnollisesti yleensä aina samaa sukupuolta.

Yleensä yhteydenotto ja avunpyynnöt eri suuntiin lähtevät sen jälkeen, kun tilanne on ajautunut siihen, että saman lauman koirat ovat ottaneet niin vakavasti yhteen, että on tarvittu eläinlääkärin apua ja/tai tilanne on muutoin alkanut mennä siihen, että koirien yhteiselo entiseen tapaan ei enää tunnu samassa taloudessa onnistuvan. Etukäteen kuullut varoitukset tai perustavaa laatua olevat ohjeet ovat harvoin olleet kenekään korvissa tarpeellisia heidän laumaa koskien.

Yleensä kysyjälle olen voinut antaa vain lohdutusta ja kannustusta, mahdollisesti jotain yksittäisiä neuvoja tilanteen parantamiseksi. Tosiasia on kuitenkin, että tässä vaiheessa on konstit ja vitsit aika lailla vähissä. Tilanne on raastava ja raskas koirien omistajille kuin kasvattajallekin. Helposti tuntuu kurjalta elää lauman kanssa, joiden yhdessä pitäminen samassa tiloissa ei välttämättä onnistu, ja kun otetaa huomioon tilanne, ettei kaikilla ole yksilöiden erillään pitämiseksi hyviä mahdollisuuksia, voidaan joutua isojen kysymysten ja ei toivottujenkin ratkaisujen ääreen. Joskus yksilö voi olla niin konstikas sopeutumaan laumaan, että siitä luopuminen tavalla tai toisella voi olla ainoa keino saada tilanne rauhoittumaan.

Ymmärrettävästi aika useasti tilanteessa aletaan pohtia ensitöikseen rodun ja eritoten yksilöiden ja niiden suvun ”tervepäisyyttä”. Toiset syyttää itseään, ja tuntuvat olevan varsin toivottamia vailla uskoa omaan koiranpito / koulutus taitoon. Varsinaisesta taitamattomuudesta näissä ongelmissa useasti ei ole liene kysymys, eikä vastaus ongelmiin löydy monestikaan edes sukulinjaa tai yksilöä vaihtamalla. Kenties ”heikkoutemme” toiminnassa koiralauman silmissä ovat tilanteissa, joita emme edes huomaa, tai joita ajattelemme enemmän omien mieltyksien ja tunnetilojen kautta kuin koirien käyttäytymiseen ja tarpeisiin liittyen. Ja koirissa on paljon erilaisia yksilöitä, joten eri yksilöiden jännitteiden muodostuminen on arvoitus aina kun laumassa on useampia jäseniä.

Yhtenä apuna ongelmatilanteisiin on nykyvuosina noussut esiin entisiä aikoja enemmän kaupallisen asiantuntija-avun hakeminen, joka joissakin tilanteissa, omistajan kokemus ja tilanne huomioon ottaen, on varmasti hyvinkin paikallaan.

Olen seurannut näiden pattitilanteiden purkamista ja tilanteen kehittymistä; korjaantuuko tilanne, saadaanko se palautettua ”ennalleen”, ja mitä neuvoja koirien omistajat ovat eri suunnista näiden tilanteiden ratkaisemiseksi saaneet. Valitettavan usein apua ei tunnu löytyvän, ja tulehtuneen tilanteen ratkaisukonstit ovat vähissä.

Näitä asioita pohtiessani, olen yrittänyt miettiä ulkomuististani nyt tuollaisten tilanteiden ennaltaehkäisemiseen paneutuviin seikkoihin, ja antaa käytännän vinkkejä siihen, miten kyseiset tilanteet voitaisiin mahdollisesti estää, koska niiden ratkaiseminen ongelmavaiheessa on todettu varsin haasteelliseksi, jopa mahdottomaksi myös koirien ongelmakäyttäytymiseen perehtyneiden ammattilaisten keskuudessa.

Nyt kertomani vinkit ja käytännät eivät perustu minkään ”ismin” tai tutkimuksien valoon vaan käytännän ja sekä oman että muiden harrastajien kautta saatuihin kokemuksiin. Se, kuinka suurta osaa alla olevista vinkeistä esim. itse toteutamme, voinen arvioida että pyritään ainakin pääsääntöisesti 70-80% sti toteuttamaan. Olen 100% varma, että lukijoista iso joukko on asioista varsin eri mieltä, ja näin on syytä ollakin. Tiedän lukuisia ihmisiä, kokeineitakin, jotka eivät ikimaailmassa olisi ongelmallisen tilanteen uskonut tulevan todeksi heidän ”peruskilttien” ja tervepäiseksi luokittelemiensa koirien keskuudessa. Kaikki koirat / laumat/ omistajat eivät näitä kaikkia kohtia tarvitse. On hyvä, jos juuri sinulla on lauma koiria, minkä kanssa mitään ei ongelmia synny!

Yksi huomioon otettava havainto on vuosien varrella tullut varsin selväksi; rodun yksilöiden keskinäisten ristiriitojen lisäksi varsin usein 7 ryhmän koiralauman pattitilanteessa on ollut mukana rotu mäyräkoira. Tiedä häntä, mikä syynä siihen, mutta jotenkin tuntuu, että sattumasta siinä ei enää ole kysymys?

Olkoon vinkit tässä, numeroituna, mutta tärkeysjärjestykseen niitä ei voi laittaa. Alkupuoliskon kohtia pidän kaikkein tärkeimpänä.

1. Hanki metsästyskoira vain jos metsästät. Hanki sellainen metsästyskoira, joka vastaa metsästystarpeitasi. Mieti ajankäyttösi faktat tarkasti.

2. Hanki metsästyskoiria vain sen verran kun metsästystarpeesi realistisesti edellyttävät. Yhdelläkin monipuolisella koiralla pystyy metsästämään paljon ja yllättävän tehokkaasti läpi kauden! Koirasi ollessa levon tarpeessa metsästyskautena, voit tarjoutua välillä metsästämään vaikka yhdessä ystäväsi kanssa, jolla koira käytössä.

3. älä ”keräile” koiria, sanotaan että enemmän kun kaksi koiraa on lauma ja lauman kanssa elo on erilaista kun esim. vain kahden koiran kanssa. En millään usko ainakaan harrastamani rodun olevan yhtään onnellisempi eläessään seitsemän koiran laumassa, kuin kahden. Ihmisen mielipide ”kyllä niiden pitää tulla toimeen keskenään” menee tietyn rakenteisessa laumassa kuuroille korville, eikä valitettavasti auta tilannetta lainkaan, kun sen jännitteen tulon aika on käsillä.

4. Jos sinulle tulee olla useampi koira, pidä yksilöiden ikäjakauma järkevänä. Lauma kasvaa jossain vaiheessa joka tapauksessa jo käytönnän syistä, jos otat uuden pennun toisen ollessa vielä nuori = 7 vuoden päästä sinulla on jo ehkä usempi vanhus, mutta tarvitset nuorennusta kalustoon. Vanhuksetkin ovat osa laumaa, ja ansaitsevat niille kuuluvan ajan, tilan ja mahdollisuudet toteuttaa edelleen itseään.

5. Huolehdi, että kullakin koiralla on mahdollisuus omaan rauhaan. Koira tarvitsee myös lepoa. Varsinkin väsyyneenä, kipeänä, hormoonihuuruaikoina (nartut kiima, valeraskaus, pennutusajat, urokset lähialueen narttujen kiima-aikoihin, aikuistumisen aikaan jne). Autossakin jokaisella olisi hyvä olla oma tila, varsinkin jos koirat ovat väsyneitä rasituksen jälkeen jne.

6. äLä KOSKAAN PääSTä KOIRIA TAPPELEMAAN KESKENääN! Heitä romukoppaan neuvot; ”anna niiden katsoa kuka on kuka”.

7. Vaikka tilanne näyttäisi kuinka sopuisalta laumassa, älä jätä laumaa keskenään samoihin tiloihin kun poistut itse lauman alueelta. Lauman keskinäiset riidat ja kyräilyt saavat yllättävän monesti alkunsa koiralauman ollessa keskenään, vaikkei omistajat itse sitä aina huomaakaan. Koirilla ei saa olla ahdasta, mutta koiralauma ei tarvi onnellisuuteen 140 neliän omakotitaloa kokonaan. Suuri tila on omiaan tuomaan turvattomuuden tunnetta ja joidenkin yksilöiden vahtitaipukset korostuvat ja puhkeavat esiin, mitä suurempi reviiri niillä on yksin ollessa käytössään.

8. Katkaise kiihtymystä aiheuttavat tilanteet. Päätä esim. kotiin tullessa, kun päästät koirat ulos tiloistaan, leikkivätkö ne tänään tilanteessa pienen hetken, pidemmän hetken, vai ei ollenkaan. Tässä ei tarvitse olla edes looginen. Riittää kun sinä määräät. Katkaise leikki/ koirien keskinäinen riehuminen aina, kun viettitaso nousee ”fääreihin”. Sama koskee kaikkia tilanteita, joissa koirat paahtavat keskenään sinun kontrollin ulkopuolella. Huomaa, että laumassa oleva voimakkaasti äänellään tilanteissa itseään kovasti ilmaiseva koira voi antaa ärsykkeitä toiminnallaan lauman muille jäsenille. Toiset ovat äänekkäämpiä luonnostaan, mutta seuraa mistä koiran äänekkyys voisi johtua (stressi ym tekijät).

9. älä ”rassaa” koiria turhaan. Pidä koirasi ympäristö turvallisena ja ole itse koiran luottamuksen arvoinen. Kiitä ja anna huomiota koirallesi. Salli koiralta myös huumori. Muista iloita koiriesi hyvistä puolista, koirat aistivat enemmän kuin tiedämmekään!

10. Anna koirille huomiota ja tekemistä tasapuolisesti. Anna jokaiselle myös omaa aikaa. Huomioi kukin yksilö omanansa tasapuolisesti kotiin tullessa, pieni hyvittely ja rapsutus aluksi riittää kullekin, silloin kun annat huomiota yhdelle, pidä tunkeilijat loitolla tästä ja anna tunkeilijalle oma aikansa omanaan.

11. älä anna koirien riehua/ leikkiä sisällä! Leikille on oma aikansa ja paikkansa, ja sellaiseen hyvä paikka ei ole pidemmän päälle ahdas sisätila, jossa jännitteet kasvavat helpommin. Hyvä nyrkkisäänt sisäleikkiin on, että vain sievä ”makuulta paini” sallitaan.

12. älä kilpailuta koiria keskenään! Esim. sinun innoittama keskinäinen kilpailu lelun, vetoköyden jne kilpaa vetäminen tai potkaisemasi pallon perässä kilpaa juokseminen on omiaan nostamaan kilpailua vahvuudesta yksilöiden välillä. Kilpailua koirien välillä voi muodostua myös esim. siitä kuka tulee ovesta ensin, hyppää autoon ensin jne. Määrää sinä se, ja tässäkään ei tarvitse edes olla looginen, se että sinä määräät, on tärkeää.

13. älä anna toisen koiran ”kyykyttää” toista laumassa. Puutu peliin, jos huomaat, että jonkun ei ole hyvä ja rentoa olla laumassa. Jokaisella on oltava ruokarauha. Koiraväen keskuudessa pidetään jopa hauskana tilannetta, jossa lauman toinen jäsen menee pokkana syömään toisen kupin tyhjäksi tämän naaman edestä – onko se hauskaa? Ruatta jäänyt yksilö voi alistua kohtaloonsa aikansa, mutta oletko varma kuinka kauan?

14. älä pidä laumaa tai osaa lauman koirista koko ajan ”kainalossasi”, kateus ja mustasukkaisuus, omimishalu jne. lähtee liikkeelle yllättävän useasti tällaisesta tilanteesta, jos et ole täysin varma siitä, että koirien ei tarvitse kilpailla huomiostasi.

15. Se että olet vahva persoona ihmisten parissa, ei tarkoita sitä että olet sitä välttämättä koirien silmissä. Se, että nainen osaa ”päkättää” ja pitää perheen miehet kurissa, ei tee pienestä naisihmisestä välttämättä voimakkaan karkkariuroksen silmissä vahvaa johtajaa. Se, että olet suuri ja voimakas fyysisesti ei ole tae, että olisit koirasi yläpuolella tai se ihailisi sinua.

16. Totuta & tutustuta laumaan tulossa oleva uusi jäsen pikkuhiljaa, kunkin käyttäytymistä seuraten ja kunkin persoonaan sopivalla tavalla & aikataululla. Aika hoitaa paljon!

Osasta lukijoista kohtien ohjeet voivat tuntua työläältä tai mahdottomalta toteuttaa – toiselle ovat itsestään selvyyksiä. Uskon, että aika moni toimii asiaa ajattelemattakin ainakin soveltuvin osin kohtien mukaisesti! Jo käytännön vuoksi, kohdissa on kuitenkin nippu hyviä asioita mietittäväksi, ettei koirat ja koiramaailma vie kokonaan huomiota ja aikaa kaikelta muulta (esim. muu perhe jne). Minusta elo korien kanssa edellä mainittujen kohtien tavoin ainakin pääpiirteittäin on varsin helppoa ja vaivatonta. Koirat ovat päivittäin tekemisessä paljon keskenään ja hakeutuvat sisällä toistensa seuraan ja läheisyyteen mielellään. Jotta voi tykätä ja olla lähellä, pitää olla välissä myös erossa.

Se, että voidaanko ongelmalliset ratkaisemattomalta tuntuvat pattitilanteet välttää täysin edellä kerrotuin konstein, on paha mennä vannomaan. Uskoni on edelleen vahva, muttei horjumaton!