Laumaristiriitojen ennaltaehkäisy

Alkuperäinen juttu julkaistu 1.11.2016 Brunontytön vanhoilla kotisivuilla.

Koirien välisten laumaristiriitojen ennaltaehkäisy

Tuskin koiraa kummempi!

Onko tuttavapiirissäsi naishenkilö, joka murrosiässä oli ihan mahdottoman ”kärtty”, ja kapinallinen kaikkea järkevältä tuntuvaa kohtaan? Normaalia murrosikään ja nuoren kehitykseen kuuluvaa toimintaa, sanotaan.

Tai tunnetko nuoren aikuisen tai keski-ikäisen naisen, joka pms -oireessaan raastaa niin perheensä, työkavereiden kuin ystäviensä hermoja kuukausittain? Terveystiedoitteissa kuitenkin kerrotaan, että esim. pms -oireet nimenomaan vaivaavat niitä, joilla hormonit hyrräävät normaalisti. Se ei siis ole sairaus, vaikka joskus vaatikin hoitoa.

Onko suvussasi nuori mies, joka kapinoi kaikkea lain kirjaimiin kirjoitettua vastaan? Tiedätkö nuorta aikuista miestä, joka rakkauden huumassa häätää sysimustasukkaisuudellaan olemattomatkin kanssakilpailijat tiehensä, osa jopa väkivaltaa käyttäen? Muistatko nähneesi grilli -jonossa paikasta syntynyttä riitaa, joka ei lopu ilman virkavaltaa, vaikka henki menisi. Näitä kaikkia, ja vieläkin pahempaa, tapahtuu ihmisten keskuudessa mittavat määrät, eikä itse asiassa tule kenellekään uutisena. Koira on ihmistä alkukantaisempi, valtavasti ihmistä vähemmän loogiseen ajatteluun ja tunteidensa hallintaan kykenevä eläin. Onko sitten ihme, että viettinen metsästyskoira ei pysty aina käyttäytymään laumassa siten, että odotettu sopu säilyisi?

Aasinsiltana ihmisten käyttäytymisen kautta siirryn suoraan koiriin, koska ainakin edellä mainituista omista piirteistä puhuminen tuntuu varsin epämiellyttävältä ainakin julkisesti. Näin on kyllä myös koirien vastaavien ongelmien kanssa. Edelleen asia on arkaluontoinen ja ihmisen näkökulmasta koirien ”käytösongelmiin” liittyvistä asioista puhuminen vailla kiihkoa tuntuu välissä olevan varsin hankalaa. Kuulee sanottavan, että koiraa ja ihmistä ei saa verrata keskenään – olen siitä monessa kohtaa samaa mieltä, mutta tässä kohtaa vertailu aukaisee silmiä siltä, mitä kaikkea me koirilta tänä päivänä odotetaan ja vaaditaan.

 

Kokemuksia ja käytännön vinkkejä

Olen saanut vuosien varrella jonkun verran yhteydenottoja koirien laumaristiriitatilainteisiin liittyen niin kasvateiltani kuin muiden kasvattamien rodun edustajia omistavilta henkilöiltä, lähinnä harrastamaani rotuun, ja roturyhmään kytkeytyen. Riitapukarit ovat luonnollisesti yleensä aina samaa sukupuolta, mutta poikkeuksiakin on ollut.

Yleensä yhteydenotto ja avunpyynnöt eri suuntiin lähtevät sen jälkeen, kun tilanne on ajautunut siihen, että saman lauman koirat ovat ottaneet niin vakavasti yhteen, että on tarvittu eläinlääkärin apua ja/tai tilanne on muutoin alkanut mennä siihen, että koirien yhteiselo entiseen tapaan ei enää tunnu samassa taloudessa onnistuvan.

 

Etukäteen kuullut varoitukset tai perustavaa laatua olevat ohjeet ovat harvoin olleet kenenkään korvissa tarpeellisia heidän laumaa koskien.

Yleensä kysyjälle olen voinut antaa vain lohdutusta ja kannustusta, mahdollisesti jotain yksittäisiä neuvoja tilanteen parantamiseksi. Tilanne on raastava ja raskas koirien omistajille kuin kasvattajallekin. Luonnollisesti tuntuu kurjalta elää lauman kanssa, joiden yhdessä pitäminen samoissa tiloissa ei välttämättä onnistu, ja kun otetaan huomioon tilanne, ettei kaikilla ole yksilöiden erillään pitämiseksi hyviä mahdollisuuksia. Voidaan joutua isojen kysymysten ja ei toivottujenkin ratkaisujen ääreen. Joku yksilö voi olla niin konstikas sopeutumaan laumaan, että siitä luopuminen tavalla tai toisella voi olla ainoa keino saada tilanne rauhoittumaan. Kaikki koirat eivät ole laumaeläjiä.

Useasti tilanteessa aletaan pohtia ensitöikseen rodun ja eritoten yksilöiden ja niiden suvun ”tervepäisyyttä”. Toiset syyttävät itseään, ja tuntuvat olevan varsin toivottamia vailla uskoa omaan koiranpito / koulutus taitoon. Varsinaisesta taitamattomuudesta näissä ongelmissa useasti ei ole liene kysymys, eikä vastaus ongelmiin löydy monestikaan edes sukulinjaa tai yksilö vaihtamalla. Kenties ”heikkoutemme” toiminnassa koiralauman silmissä ovat tilanteissa, joita emme edes huomaa, tai joita ajattelemme enemmän omien mieltymyksien ja tunnetilojen kautta kuin koirien käyttäytymiseen ja tarpeisiin liittyen. Ja koirissa on paljon erilaisia yksilöitä, joten eri yksilöiden jännitteiden muodostuminen on arvoitus – aina kun laumassa on useampia jäseniä. Yhtenä apuna ongelmatilanteisiin on nykyvuosina noussut esiin entisiä aikoja enemmän kaupallisen asiantuntija-avun hakeminen, joka joissakin tilanteissa, omistajan kokemus ja tilanne huomioon ottaen, on varmasti hyvinkin paikallaan.

Olen seurannut näiden pattitilanteiden purkamista ja tilanteen kehittymistä; korjaantuuko tilanne, saadaanko se palautettua ”ennalleen”, ja mitä neuvoja koirien omistajat ovat eri suunnista näiden tilanteiden ratkaisemiseksi saaneet. Valitettavan usein apua ei tunnu löytyvän, ja tulehtuneen tilanteen ratkaisukonstit ovat vähissä – myös koirien ongelmakäyttäytymiseen perehtyneiden ammattilaisten keskuudessa. Siksi olen yrittänyt miettiä käytännön toimia ennaltaehkäisemiseen, miten kyseiset tilanteet voitaisiin mahdollisesti estää.

Nyt kertomani vinkit ja käytännöt eivät perustu minkään ”ismin” tai tutkimuksien valoon vaan käytännön ja sekä oman että muiden harrastajien kautta saatuihin kokemuksiin. Kuinka suurta osaa alla olevista vinkeistä esim. itse toteutamme – arvioisin, että pyritään ainakin pääsääntöisesti 70-80% sti. Olen 100% varma, että lukijoista iso joukko on asioista varsin eri mieltä, ja näin saa ollakin. Kaikki koirat / laumat/ omistajat eivät näitä kaikkia kohtia tarvitse. On hyvä, jos juuri sinulla on lauma koiria, minkä kanssa mitään ei ongelmia synny!

Yksi huomioon otettava havainto on vuosien varrella tullut varsin selväksi; rodun yksilöiden keskinäisten ristiriitojen lisäksi varsin usein 7 ryhmän koiralauman pattitilanteessa on ollut mukana rotu mäyräkoira. ”Tiedähäntä”, mikä syynä siihen, mutta jotenkin tuntuu, että sattumasta siinä ei enää ole kysymys?

Olkoon vinkit tässä, numeroituna, mutta tärkeysjärjestykseen niitä on vaikea laittaa. Alkupuoliskon kohtia pidän itse kaikkein tärkeimpinä.

 

1. METSÄSTÄ
Hanki metsästyskoira vain, jos metsästät ahkerasti. Hanki sellainen metsästyskoira, joka vastaa metsästystarpeitasi. Mieti ajankäyttösi faktat tarkasti.

 

2. HARKITSE KOIRANTARVE
Hanki metsästyskoiria vain sen verran, kun metsästystarpeesi realistisesti edellyttävät. Yhdelläkin monipuolisella koiralla pystyy metsästämään paljon ja yllättävän tehokkaasti läpi kauden! Koirasi ollessa levon tarpeessa metsästyskautena, voit tarjoutua välillä metsästämään, vaikka yhdessä ystäväsi kanssa, jolla koira käytössä.

 

3. MIETI MIHIN TARVITSET PALJON KOIRIA
Älä ”keräile” koiria, sanotaan että enemmän, kun kaksi koiraa on lauma ja lauman kanssa elo on erilaista kun yhden tai kahden koiran kanssa. En millään usko ainakaan harrastamani rodun olevan yhtään onnellisempi eläessään seitsemän koiran laumassa, kuin vaikkapa ainoana, kahden tai kolmen koiran laumassa. Ihmisen mielipide ”kyllä niiden pitää tulla toimeen keskenään” menee tietyn rakenteisessa laumassa kuuroille korville. Jos oikeasti tarvitset koiria enemmän, sinun tulee olla valmis satsaamaan niin aikaa kuin rahaa siihen että pystyt tarjoamaan puitteet toimivalle lauma dynamiikalle.

 

4. OLE VALMIS MYÖS LUOPUMAAN
Ole valmis myös luopumaan koirasta. Jos joku koira ei miellytä sinua metsästyskoirana tai jostain muusta syystä, älä pidä sitä turhan panttina laumassa – paljon järkevämpi vaihtoehto on antaa koira sellaiselle metsästäjälle, jolla on sille tarjota jahtiaikaa siinä jahtimuodossa, jossa koira on hyvä.

 

5. PIDÄ IKÄJAKAUMA JÄRKEVÄNÄ
Jos sinulla on useamman koiran pitoon oikeasti metsästyksellinen tarve, pidä yksilöiden ikäjakauma järkevänä. Lauma kasvaa jossain vaiheessa joka tapauksessa jo käytännön syistä, jos otat uuden pennun toisen ollessa vielä nuori, 7 vuoden päästä sinulla on jo useampi vanhus, mutta tarvitset nuorennusta kalustoon. Vanhuksetkin ovat osa laumaa, ja ansaitsevat niille kuuluvan ajan, tilan ja mahdollisuudet toteuttaa edelleen itseään.

 

6. TAKAA KOIRILLESI RAUHAA JA LEPOA
Huolehdi, että kullakin koiralla on mahdollisuus omaan rauhaan. Koira tarvitsee myös lepoa. Varsinkin väsyneenä, kipeänä, ”hormoonihuuruaikoina” (nartut kiima, valeraskaus, pennutusajat, urokset lähialueen narttujen kiima-aikoihin, aikuistumisen aikaan jne). Autossakin jokaisella olisi hyvä olla oma tila.

 

7. ÄLÄ KOSKAAN PÄÄSTÄ KOIRIA TAPPELEMAAN ”RAJUSTI” KESKENÄÄN!
Heitä romukoppaan neuvot; ”anna niiden katsoa kuka on kuka”. Anna koiran kuitenkin puhua koiran kieltä. Koira saa ilmaista toiselle mielipiteensä. Osalla koirista on resursseja (omistaja, lepo, peti, luu, lelu jne), joita ne luonnollisesti puolustavat omalla kiellellään viestien. Näitä viestejä ovat mm. pään kääntö sivuun, pois siirtyminen (kun toinen koira ”tunkeilee” kohti), murina, hampaiden näyttö, ärähdys jne. Kannattaa tarkkailla, uskooko toiset lauman jäsenet näitä viestejä, jotka ovat koiran luonnollista kieltä ja joihin koiralla on myös tiettyyn rajaan saakka oikeus. Niin kauan, kun haavaa ei tule ja katsot singnaalit oikeutetuksi, ja toinen osapuoli niitä uskoo, homma on ok. Jos nämä tilanteet alkavat aiheuttaa ongelmia, yhteenottoja, järjestele asiat etukäteen siten, ettei niitä synny. Koiran omistajalla on tässä asiassa iso vastuu, jota ei kuulu laistaa!

 

8. PANOSTA KOIRIEN TILOIHIN JOS NIITÄ ON USEAMPIA
Vaikka tilanne näyttäisi kuinka sopuisalta laumassa, älä jätä laumaa keskenään samoihin tiloihin, kun poistut itse lauman alueelta (esim. työpäivän ajaksi). Lauman keskinäiset riidat ja kyräilyt saavat yllättävän monesti alkunsa koiralauman ollessa keskenään, vaikkei omistajat itse sitä aina huomaakaan. Koirilla ei saa olla ahdasta, mutta koiralauma ei tarvitse onnellisuuteen 140 neliön omakotitaloa kokonaan. Suuri tila voi olla omiaan tuomaan turvattomuuden tunnetta ja joidenkin yksilöiden vahtitaipumukset korostuvat/ puhkeavat esiin, mitä suurempi reviiri niillä on yksin ollessa käytössään. Usko tai älä, asialliset, siistit ja koirille oman rauhan takaavat tarhatilat ovat esim. isäntäväen työpäivän ajaksi koiralle suuri palvelus ja satsaus, jota et tule katumaan ja koirasi kiittävät.

 

9. KATKAISET KIIHTYMYSTÄ AIHEUTTAVAT TILANTEET
Päätä esim. kotiin tullessa, kun päästät koirat ulos tiloistaan, leikkivtkö ne tänään tilanteessa pienen hetken, pidemmän hetken, vai ei ollenkaan. Tässä ei tarvitse olla edes looginen. Riittää kun sinä määräät. Katkaise leikki/ koirien keskinäinen riehuminen aina, kun viettitaso nousee ”fääreihin”. Tämän edellytyksenä on luonnollisesti koirien hyvä hallinta ja arkitottelevaisuus.

Sama koskee kaikkia tilanteita, joissa koirat paahtavat keskenään sinun kontrollin ulkopuolella. Huomaa, että laumassa oleva voimakkaasti äänellään tilanteissa itseään kovasti ilmaiseva koira voi antaa ärsykkeitä toiminnallaan lauman muille jäsenille. Toiset ovat äänekkäämpiä luonnostaan, mutta seuraa mistä koiran äänekkyys voisi johtua (stressi ym tekijät).

 

9. TURVALLISUUS, LUOTTAMUS, ILO
Pidä koirasi ympäristö turvallisena ja ole itse koiran luottamuksen arvoinen. Kiitä ja anna huomiota koirallesi. Salli koiralta myös huumori. Muista iloita koiriesi hyvistä puolista, koirat aistivat enemmän kuin tiedämmekään!

 

10. HUOMIOI JA TOUHUA YKSILÖLLISESTI
Anna koirille huomiota ja tekemistä tasapuolisesti. Anna jokaiselle myös omaa aikaa. Huomioi kukin yksilö omanansa tasapuolisesti kotiin tullessa, pieni hyvittely ja rapsutus aluksi riittää kullekin, silloin kun annat huomiota yhdelle, pidä tunkeilijat loitolla tästä ja anna tunkeilijalle oma aikansa omanaan.

 

11. LEIKILLE ON AIKANSA JA PAIKKANSA
Älä anna koirien rieuhua/ leikkiä sisällä! Leikille on oma aikansa ja paikkansa, ja sellaiseen hyvä paikka ei ole pidemmän päälle ahdas sisätila, jossa jännitteet kasvavat helpommin. Hyvä nyrkkisääntö sisäleikkiin on, että vain sievä ”makuulta paini” sallitaan.

 

12. ÄLÄ KILPAILUTA KOIRIA KESKENÄÄN TARPEETTOMASTI, JOS SE AIHEUTTAA LIIKAA KIIHTYMISTÄ!
Esim. sinun innoittama keskinäinen kilpailu lelun, vetoköyden jne. kilpaa vetäminen tai potkaisemasi pallon perässä kilpaa juokseminen voi olla omiaan nostamaan kilpailua vahvuudesta yksilöiden välillä. Kilpailua koirien välillä voi muodostua myös esim. siitä kuka tulee ovesta ensin, hyppää autoon ensin jne. Tässäkään ei tarvitse edes olla looginen, se että sinä määräät, on tärkeää.

 

13. HUOLEHDI LAUMAN KAIKKIEN YKSILÖIDEN OIKEUKSISTA
Älä anna toisen koiran ”kyykyttää” toista laumassa. Puutu peliin, jos huomaat, että jonkun ei ole hyvä ja rentoa olla laumassa. Jokaisella on oltava ruokarauha. Koiraväen keskuudessa pidetään jopa hauskana tilannetta, jossa lauman toinen jäsen menee pokkana syömään toisen kupin tyhjäksi tämän naaman edestä – onko se hauskaa? Ruuatta jäänyt yksilö voi alistua kohtaloonsa aikansa, mutta oletko varma, kuinka kauan?

 

14. ÄLÄ TEE ITSESTÄSI RESURSSIA, JOSTA TÄYTYY KILPAILLA TAPPELEMALLA
Älä pidä laumaa tai osaa lauman koirista koko ajan ”kainalossasi”, kateus ja mustasukkaisuus, omimishalu jne. lähtee liikkeelle yllättävän useasti tällaisesta tilanteesta, jos et ole täysin varma siitä, että koirien ei tarvitse kilpailla huomiostasi.

 

15. ÄLÄ LUULE ITSESTÄSI LIIKOJA
Se että olet vahva persoona ihmisten parissa, ei tarkoita sitä, että olet sitä välttämättä koirien silmissä. Se, että nainen osaa ”päkättää” pahankurisesti ja pitää perheen miehet ojennuksessa, ei tee pienestä naisihmisestä välttämättä voimakkaan karkkariuroksen silmissä vahvaa johtajaa. Se, että olet suuri ja voimakas fyysisesti ei ole tae, että olisit koirasi yläpuolella tai se ihailisi sinua.

 

16. SOPEUTA LAUMAN UUSI JÄSEN LAUMAAN
Totuta & tutustuta laumaan tulossa oleva uusi jäsen pikkuhiljaa, kunkin käyttäytymistä seuraten ja kunkin persoonaan sopivalla tavalla & aikataululla. Aika hoitaa paljon!

 

Osasta lukijoista kohtien ohjeet voivat tuntua työläältä tai mahdottomalta toteuttaa – toiselle ovat itsestään selvyyksiä. Uskon, että aika moni toimii asiaa ajattelemattakin ainakin soveltuvin osin kohtien mukaisesti!

Jo elämän sujumisen käytänteiden vuoksi, uskon kohdissa olevan nippu hyviä vinkkejä mietittäväksi, ettei koirat ja koiramaailma veisi kokonaan huomiota ja aikaa kaikelta muulta (esim. muu perhe jne). Minusta elo korien kanssa edellä mainittujen kohtien tavoin ainakin pääpiirteittäin on varsin helppoa ja vaivatonta. Koirat ovat päivittäin tekemisissä paljon keskenään ja hakeutuvat sisällä toistensa seuraan ja läheisyyteen mielellään. Jotta voi tykätä ja olla lähellä, pitää olla välissä myös erossa.

Sitä, että voidaanko ongelmalliset ratkaisemattomalta tuntuvat pattitilanteet välttää täysin edellä kerrotuin konstein, on paha mennä kenenkään vannomaan. Joskus kasvaa yksilöitä, jotka eivät ole laumaan sopeutuvia. Silti uskoni on ennaltaestämisen järkevyyteen on edelleen vahva, muttei horjumaton!

Memmu

Loppuun asiaa sivuava linkki tätä kirjoitusta myöhemmin kirjoitettuun juttuun ”Puhuttaisiinko metsästyskoiran oikeuksista”.