Olemme kolmihenkinen perhe Muhokselta, ja me vanhemmat metsästämme molemmat karkekakarvaisella saksanseisojilla ahkerasti. Jahtikavereinamme on tällä hetkellä kaksi karkeakarvaista saksanseisojaa; Maaliskuussa 2010 syntynyt ja mieluisa jahtikaveri, nyt jo ”mummukoiraiässä” oleva mustapäistärikkö rouva Cora vom Rosenvehn ”Reetta” sekä keväällä 2017 syntynyt energinen ruskea narttu Brunontytön Karolina ”Ymmi”. Edesmenneet koiramme esitellään Koirat linkin alla. Kennelliimme on saatu myös uusia linjoja yhteistyössä ystävien kanssa tuotujen koirien kautta.

Kennelin nimi (Brunontytön) on saanut puhtaasti nimensä isäni mukaan. Mervin siskosparven tytöissä useat puolitutut tai tututkin sekosivat siskoksissa ja varsinkin nimissä pahimman kerran. Niimpä meistä siskoksista alettiin aika yleisesti käyttää vain nimeä ”Brunon tytöt”. Siinäpä siis selitys kennelnimelle!

Seitsenpäisen lapsilauman; kuuden tytön ja yhden pojan perheessä eivät tytötkään jääneet rannalle ruikuttamaan isän lähtiessä luonnon helmaan; sinne mentiin kartoittamaan keväistä tilannetta marjasatojen tai metsänelukoiden lisääntymisen suhteen, tekemään riistapeltoa tai kerppuja poroille jäkälän keruuretkiä unohtamatta.. Toisinaan mentiin jahtiin ajoikoiralla tai Seitamaan Mikon seisojilla. Kesäaikaan kalaan joelle tai merelle ja sadon kypsyessä ehdottamasti marjastamaan. Reissuihin kuului aina tavalla tai toisella erähenki ja koirat. Mutta yksi sääntö oli olemassa, kerpun tekoon, jäkälänkeruuseen ja marjaan piti lähteä kaikkien, kalaan ja jahtiin & muille reissuille ne keitä asia kiinnosti. Kaiken tämän lisäksi saimme silloin tälläin hoitaa isän kasvattamia ajokoiran pentuja! Samoista lapsuudenherkuista nauttii tänä päivänä Brunon papan kanssa useat lapsen lapset.

Näistä ajoista syttyi myös pysyvästi allekirjoittaneen jahti -ja koirainto sekä kiinnostus koirien jalostamiseen. Enkä muuten osaa kuvitella, että mikään muu harrastus olisi antanut minulle enemmän: vapaata ja tilaa, ajatuksia, ymmärrystä, vastapainoa joskus eteen tulleille vaikeille elämänjaksoille ja työlle! Niitä ovat juuri metsästys, luonto, lukuisat samanhenkiset tutut, ystävät, ja heidän koirat. Niitä ovat ehdottomasti omat koirat, joiden merkitystä metsästysharrastuksen osana minä en pysty painetulla tekstillä edes kertomaan. Vastapainoa on metsästyksen lataus, jännitys, vietit jotka koirien lisäksi värisyttelevät ja vievät myös itse metsästäjää. Ja jalostuksen mukanaan tuomat haasteet; epäonnistumisineen, onnistumisineen, ystävien kanssa pohtimisineen ja oppimisineen. Harrastus on antanut elämäämme mahtavia ystäviä, sekä suuren joukon mainioita tuttuja metsästys ja koiraharrastusmaailmassa. Piiri on aajentunut vuosien saaatossa hurjasti yli maamme rajojen matkustellessa 20 vuoden aikana koiraharrastuksen parissa kokeissa ja metsällä Ruotsissa, kasvattajien luona vieraillessa mm. Tanskassa, unohtamatta rodun kotimaan Saksan jalostustapahtumia sekä vierailuja Saksalaisten kasvattajien luona. Olemme saaneet myös ulkomailta vieraita jahtiin Suomeen, ja se on rikastuttanut harrastusta valtavasti.