Mietteitä Tanskan reissulta

Tanskan reissun 2007 antimia, mietteitä ja oppia, karkeakarva ihmisten kanssa jutustelun pohjalta..

Aluksi hieman Tanskalaisten koirien kokeista:

Eri koemuotoja ovat:
– Kenttä(pelto)koe (markpråve), luokat NUO ja AVO
– Käyttökoe (brugspråve) luokat VOI
– Täyskäyttökoe (fuldbrugspråve)
– Voittajaluokan koe (vinderpråve) luokat VOI
– Nouto ja laahausjälkikoe (Släb- og apporteringspråve) luokat NUO, AVO ja VOI
– Verijälkikoe sorkkaeläimen jäljestykseen ja kaadosta/ raanakon löytymisestä tiedottamisineen (Schweisspråve, joita eri tasoisia= verijäljen vanhuus (tunteina) ja mittaisia jälkiä)

Kun tarkastellaan koemuotoa markprpveä, nuo-luokan kokeen sisältä on samankaltainen kuin meillä, samoin avo-luokassa. Koirille kokeillaan haku, riistatyö ja nouto.

Vesi- ja jälki suoritetaan erikseen kuten meillä. Tanskassa on kuitenkin voi -luokassa vesi- ja jälkityössä käytöntä, että kun koira suorittaa sen ensimmäisen kerran, se on voimassa kaksi vuotta. Tämän jälkeen koiran pitää suorittaa se uudelleen, mutta sen jälkeen se on voimassa koko loppukilpailu-uran.

Tanskassa järjestetään nuo-luokan ikäisille koirille jalostuskokeita alueittain. Nuo-luokan kokeen tarkoituksena on nimenomaan edellisvuonna syntyneiden pentueiden ominaisuuksien mittaaminen jalostusta varten.

Arvioitavia ominaisuuksia nuo-luokassa ovat:

Kenttätyöskentely:

– Tarmokkuus ja jahti-into koko päivän ajan
-Riistanlöytökyky
-Hakulaajuus
-Tyyli
-Seisonta
-Eteneminen
-Tuulenkäyttö
-Itsenäisyys/ toimintatarmo itsenäisyyttä vaativissa tilanteissa
-Sujuvuus/ yhteistyöhalu kaikissa osa-alueissa
-Psyyke (toiminta koko päivän ajan ja reaktiot ampumiseen, toisiin koiriin ja ihmisiin)

Vesityöskentely

– itsenäisyys, into, tarmokkuus, yhteistyöhalu,

Jälkityö

-jäljestyshalu (jälki on noin 300 m, 2-5 tuntia vanha, verta saa käyttää jäljellä ä litraa ja siinä on oltava 90 asteen kulma).

Ominaisuuspisteet eri ominaisuuksille jaetaan arvoasteikolla 1-5, numeroiden tarkoittaen seuraavaa:

5. koira suoriutuu tästä osa-alueesta huomattavasti rodun keskiarvoa paremmin

4. koira suoriutuu tästä osa-alueesta rodun keskiarvoa paremmin

3. koira suoriutuu tästä osa-alueesta rodun keskiarvollisella tavalla

2. koira suoriutuu tästä osa-alueesta rodun keskiarvoa heikommalla tavalla

1. koira suoriutuu tästä osa-alueesta rodun keskiarvoa huomattavasti heikommalla tavalla

– ei voida arvostella tottelemattomuudesta johtuen

Ominaisuuksien pisteytys on omansa ja kokeissa palkintosijaa varten eri osa-alueet pisteytetään erilaisin kertoimin samansuuntaisesti kuten meillä.

Metsästystaipumusten lisäksi nuorten koirien jalostusta mittaavassa ja palvelevassa kisassa arvostellaan ulkomuoto.

Palkintosijat metsästyskokeiden kenttämuodon laatuarvostelussa ovat samat kuin meillä: Tanskassa nuo 1 saavuttaneen koiran palkinto vastannee täysin meidän nuo 1 palkinnon vaatimuksia. Samoin avo ja voi –luokissa, erona se, että voi-luokassa ei vaadita kenttäkokeessa tiedotusta. Erona on myös se, että voi-luokan kenttäkokeet ovat aina kilpailuja ja koirat hakevat parihakua.

Käyttövaliosäännäissä on myös eroa meidän kokeisiin verrattuna. Koira tulee metsästysvalioksi omalle rodulle järjestetyissä kokeissa yhdellä kenttäkokeen voi-luokan ensimmäisellä palkinnolla ja täyskäyttökokeen (osallistuvat kaikki mannermaiset koirat) ensimmäisellä palkinnolla koira, joka voittaa ko. kilpailun . Täyskäyttökokeessa testataan kenttätyöskentelyn (kenttähaku, seisonta, eteneminen, käyttäytyminen pudotustilanteessa) lisäksi suuri määrä muita monipuoliselle metsästyskoiralle tärkeitä ominaisuuksia, kuten eritasoisia noutosuorituksia, vesityöskentely, laahausjälki, verijälki jne..

Käyttövalion arvon saavuttaa koira, joka voi-luokan käyttökokeessa (käytännössä pelto/ kenttäkoe) 3 kertaa saavuttaa 1. palkinnon voittaen kilpailun (parihaku). Näistä ensimmäisistä palkinnoista kilpailevat samassa kilpailuissa kaikki voi-luokassa kilpailevat mannermaiset rodut.

ERI VAATIMUKSET PäHKINäNKUORESSA:

Jalostusrekisteri (AVLSREGISTER):

– 1. palkinto avo-luokan virallisesta kenttä (pelto) kokeesta (Markpråve) tai käyttöluokassa Tanskan kennelliton virallisessa kenttäkokeessa

– nouto- ja laahausjälkikoe suoritettuna (Släb- og apporteringspråve)

– 1. palkinto 400 metrin, 3 h vanhalla verijäljellä (Schweisspråve)

– virallisesta näyttelystä 1. palkinto avo- tai käyttöluokasta sen jälkeen kuin koira on täyttänyt 2 vuotta

– HD: A tai B

Metsästysvalio (JAGTCHAMPIONAT, DKJCH):

– 1. palkinto tanskan käyttökokeessa (voi-luokka)

– 1. palkinto tanskan täyskäyttökokeessa

– Voi-luokan 1. palkinto käyttökokeesta kokeen voittajana tai täyskäyttökokeen mestaruus (1. palkinnolla)

– virallisesta näyttelystä 1. palkinto avo- tai käyttöluokasta sen jälkeen kuin koira on täyttänyt 2 vuotta

– HD: A tai B

Käyttövalio (BRUGSCHAMPION, DKBRCH):

a) Kolme kertaa voittaja voittajaluokan kokeessa 1. palkinnolla (jokaiseen vaaditaan linnun pudotus). Yksi 1. palkinnoista voi olla saavutettu tavalla b tai Tanskan avoimesta (kaikki mannermaiset rodut) voi –luokan kokeesta. Yksi 1. palkinto voi olla saavutettu myös Ruotsin, Norjan tai Suomen VOI-luokan kokeesta.

b) Mannermaisten rotujen virallisen kenttäkokeen paras koira 1. palkinnolla ja 1 palkinnolla täyskäyttökokeen mestari, joka voittaa voittajaluokan.

– virallisesta näyttelystä 1. palkinto avo- tai käyttöluokasta sen jälkeen kuin koira on täyttänyt 2 vuotta

– HD: A tai B

Muotovalio (EKSTERIäRCHAMPION, DKCH):

– 3 x serti virallisesta Tanskan kennelliiton näyttelystä kolmelta eri tuomarilta

– yksi serteistä tulee olla saavutettu sen jälk. kun koira on täyttänyt 24 kk

– 1. palkinto Tanskan kennelliiton virallisen käyttökokeen avoimessa – tai käyttöluokassa

– vesi- ja jälkityökoe suoritettuna

– A tai B lonkat

Merkille pantavaa on, että käyttökokeiden valiovaatimuksissa on lonkista raja-arvo, samoin vaatimuksena näyttelystä 1. palkinto. Myös käyttökoiran muotovalion arvon saavuttamiseen pitää olla käyttökokeesta 1. palkinto.

Ainakaan tanskalaiset saksanseisojaharrastajat eivät ole niin kauhean innokkaita näyttelyssä kävijöitä. Pääosin sertien perässä ei viitsitä hypätä useita kertoja. Useat hakevat vain tarvittavan 1. palkinnon ja näyttelyt on siinä..

Karkeakarvaisista Tanskassa:

Karkeakarvaisia saksanseisojia rekisteröidään vuosittain noin 800 kpl ja metsästysvalioita karkeakarvaisissa valmistuu vuositasolla kahdesta kymmeneen koiraan. Käyttövalioita ei tule edes joka vuosi (viimeisimmät kk- käyttövaliot ovat vuosilta 2003 Kragborg Uniq ja 2005 Hjortlunds Gismo). Käyttökokeissa valioituneiden (metsästysvaliot ja käyttövaliot yhteenlaskettuna) määrä on prosentuaalisesti huomattavasti alempi kuin Suomessa. Vaatimuksiltaan Suomen käyttövalion arvoa vastannee tuo Tanskalaisten metsästysvalio, joka suomennetaankin meikäläisittäin Suomalaisen koiran rekisterikirjaan KVA.

Alan harrastajien kertomana sekä pienrotujen, että osan valtarotujenkin koirien metsästys- ja käyttävalioksi tulemista estävät useasti ne seikat, että koira ei läpäise Tanskan täyskäyttökoetta (fuldbrugspråve). Tie kaatuu useimmiten tässä kokeessa ketun noutoon sekä vaikeisiin muihin nouto ja vesityöskentely- sekä jäljestystehtäviin mitä fuldbrugspräve sisältää. Eli myäs valtaroduissa (kk ja lk) on koiria, jotka saavuttavat markpråvessa tarvittavat koesaavutukset, mutta eivät suoriudu fuldbrugspråve:sta, eivätkä näin ollen valioidu.

Eräs kasvattaja totesikin, että eikä olla aika myöhässä, jos aiomme tehdä mannermaisista koirista pelkästään täysiverisiä lintukoiria, englantilaiset ovat tehneet sen jo ennen kuin mannermaissa tiedettiin seisovista koirista juurikaan mitään.

Useat tapaamani Tanskalaiset karkeakarvaihmiset olivat sitä mieltä, että fuldbrugspräve:n säilyttäminen vakaasti otettavana ja arvostettuna koemuotona, mukana jalostuksen ohjaajana, on ainoin ja oikea tie säilyttää mannermaiset rodut niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisina monipuolisina koirina.

Tapaamistani Tanskalaiskasvattajat/ harrastajat olivat sitä mieltä, että koirat, jotka näitä täyskäyttökokeita eivät läpäise, omaavat yleensä vähintäänkin hivenen pehmeän luonteen, valikoivan riistainnon, puutteita koulutettavuudessa ja puutteellisen vesityö- ja jäljestämisinnon. Juuri tämä koemuoto selvittää yksilön koulutuskestävyyden ja taipumukset toimia ja muokkautua monipuoliseksi metsästyskoiraksi rotumääritelmän tarkoittamalla tavalla. Lähes jokainen harrastaja ihmetteli minulle äänen sitä, miksi meillä Suomessa ei kyseistä koemuotoa ole!

Eräs lähes 40 vuotta kk seisojia kasvattanut kasvattaja, jonka mielipiteitä mielelläni kuuntelin, kertoi, että liiallinen pehmeys ja riistainnon puute ovat saksanseisojan pahin vihollinen. Ei ole kenellekään jalostuksella oikeutettua tehdä mannermaisesta monikäyttökoirasta jotain muuta, mihin se alun perin on tarkoitettu. Nimenomaan saksanseisojien luonteen, koulutettavuuden, riistainnon ja toimintatarmon ansiosta jokainen saa kouluttamalla ja erilaisia mahdollisuuksia koiralle tarjoten, tehdä siitä juuri sellaisen metsästyskoiran minkä tarvitsee! Sellainen koira on saksanseisoja!

Kulloisenkin henkilän omia tarpeita ei saa alkaa vaalimaan jalostuksella, joka poikkeaa siitä rotumääritelmästä mitä koirillemme on määrätty: ei saa alkaa jalostamaan saksanseisojasta pelkkää lintukoiraa, tai pelkkää ajokoiraa, petokoiraa, noutajaa tai jäljestäjää, saksanseisojan on taidettava nämä kaikki asiat! Kokenut kasvattaja vielä jatkoi: keskinkertainenkin taso kaikissa osa-alueissa riittää, kunhan koira on riistaintoinen ja omaa koulutukseen soveliaan luonteen! Jalostuksen suuntaaminen väärin, vie pahimmassa tapauksessa koiriltamme sitkeyden, koulutettavuuden, luonteen kovuuden ja saa aikaan puutteita, mitkä mannermaiselle koiralle ovat häpeällisiä.

Kaiketi näiden seikkojen vuoksi Tanskalaiset haluavat kunnioittaa rodun alkuperämaan tavoin saksanseisojaa monipuolisena metsästyskoirana, ja pitää kokeita meidän kokeisiin verrattuna monipuolisen metsästyskoiran jalostuksen ohjenuorana. Toki näitä kokeita Tanskalaiset perustelevat myös sillä, että heillä aivan oikeasti, käytönnässä metsästetään riistaa saksanseisojalla monipuolisesti; linnut, rusakot, pedot ja sorkkaeläimet.

Näissä lauseissa on miettimistä taas kerran itselle ja itse kullekin rotujemme jalostusasioista kiinnostuneille. Näin Tanskan reissulla useita eri kotitekoisia, ja Tanskan kk-kerhon sekä sen aluekerhojen tekemiä seisojavideoita. Kautta linjan, rodusta riippumatta, näissä videoissa Tanskalaisten koirien toiminta riistalla ja koirien koulutustaso kaikilla osa-alueilla oli merkillepantavan korkea! Maastossa tapaamani Tanskalaiskoirat sekä astutusreissulla, että MM-kilpailussa, ei haussa ja lintutyöskentelyssään ainakaan peltolinnuilla häviä esimerkiksi meidän koirillemme vähääkään. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että olen nähnyt vain kourallisen Tanskalaisia koiria, ehkä minulle on näytetty vain parhaat palat.

Tanskalaisten kk- harrastajien kertomia ongelmakohtia:

– Harrastajakunnan harrastajamaisuus – koiria ostaa henkilät ja niitä myydään henkilöille, jotka eivät metsästä

– Metsästysmaiden ja harjoitusmaastojen rajallisuus

– Pieni populaatio > liiallinen linjasiitoskasvatus > perinnälliset sairaudet: epilepsia, HD, OD, luonteet

– Epäonnistuneet tuontikoiravalinnat > niistä levinneet sairaudet – niistä yksi tällä hetkellä pinnalla olevin, von Willebrand ätauti (verenvuototauti)

Yhteistyöstä ja typistyskiellosta:

Suomen typistyskielto sai tukevat arvostelut. Sen suomen typistyskiellon he juuri ja juuri ymmärsivät, muttei lainkaan sitä, ettei meidän kokeissa/ näyttelyssä voida esittää muualta tuotuja tai ulkomailta kilpailemaan tulevia typistettyhäntäisiä saksanseisojia! Tanskalaiset olivat sitä mieltä, että jalostuksellisesti tuontikoirien esittäminen maassa mihin se tuodaan, on ensiluokkaisen tärkeää. Typistyskiellosta kärsii jo muutenkin rutkasti kansainvälinen yhteistyö, ja muiden maiden harrastajien intressi suomalaiskoiria/ jalostusta kohtaan. He kertoivat, että kansainvälisenä kisakenttänä Suomen luonnon antamat puitteet katoavat tuhka tuuleen tämän typistyskiellon myötä.

Uuden veren tuominen tehdään kiellolla sen verran vaikeaksi, että rohkeimmat tanskalaiset epäilivät, että joku päättävä elin suomessa tähtää tällä teolla lopulta koko tuontikoirien tuonnin lopettamiseen ja näiden rotujen perikatoon Suomessa.. Sain paljon kannustusta ja terveisiä myös kerhollemme siihen, että taistelu asian suhteen täytyy käydä vankalla asenteella loppuun saakka ja saada typistettyjen koirien esittäminen ainakin metsästyskokeissa sallituksi!

Useilla tanskalaisilla kasvattajilla on vuosikausien kokemus/ yhteistyö rodun emämaahan Saksaan. Jo maantieteellinen sijainti tekee sen heille merkittävästi helpommaksi kuin, mitä se on meille. Heillä on lujittuneet suhteet maan harrastajiin ja kasvattajiin; he myäs jonkin verran kilpailevat että metsästävät siellä. Nämä samat henkilöt seuraavat kaikki naapurimaansa merkittävät tapahtumat paikan päällä. Katsovat käyttämänsä koirat paikan päällä tosi toimessa. Seuraavat tiiviisti merkittävien jalostuskoirien perimää Saksassa. Tanskalaiset ovat tässä suhteessa ystävällisiä ja avoimia. Sain heiltä täyden tuen siihen, että auttavat tarvittaessa sekä tanskalaisten että saksalaisten koirien taustojen selvittelyssä.

He antoivat myös kerhollemme terveiset von Willebrandin taudin estämiseksi: Testatkaa vähintäänkin kaikki jalostukseen käytettävät tuontikoirat, ja myäs suomalaisnartuille käytetyt ulkomaiset koirat, myös muut kuin saksalaiset! Mitään mahdollisuutta sen tuloon kantaan ei kannata antaa. Näin tämä muuten salakavalasti kantaan pesiytyvä tauti saadaan lopullisesti kuriin kaikissa saksanseisojia harrastavissa maissa. Tanskalaiset ovat ottaneet käytönnän omaan pevisaan.